Eläketurvakeskus ei tee ehdotuksia maahanmuuton määristä

Samuli Salminen lyttää Suomen Perusta -ajatushautomon sivulla Eläketurvakeskuksen laskelman. Salminen myöntää itsekin, ettei ole edes nähnyt varsinaista laskelmaa, jonka Helsingin Sanomat tilasi uutista (22.3.) varten. Suuruusluokkalaskelma on virheellisesti tulkittu Eläketurvakeskuksen ehdotukseksi.

Laskelman konteksti unohtuu Salmisen kirjoituksessa kokonaan. Suomessa syntyvien lasten määrä on laskenut tämän vuosikymmenen aikana vuoden 2010 noin 61 tuhannesta 47 tuhanteen vuonna 2018. Tämä aiheuttaa ongelmia eläkejärjestelmälle ja julkiselle taloudelle, mutta ongelmat tulevat vasta pitkällä aikavälillä.

Uutta väestöä on mahdollista saada syntyvyyden tai maahanmuuton kautta. Parasta olisi, että Suomessa syntyisi enemmän lapsia. Käytännössä syntyvyyteen on mahdollista vaikuttaa vain hyvin rajallisesti.

Eläketurvakeskus laski Helsingin Sanomien pyynnöstä suuruusluokkalaskelman, kuinka paljon maahanmuuton pitäisi kasvaa, jotta pienentynyt syntyvyys saataisiin kompensoitua eläketurvan rahoituksen näkökulmasta. Kyseessä ei siis ole Eläketurvakeskuksen ehdotus.

Salminen on oikeassa sanoessaan, että maahanmuuton laadulla on väliä. Jotta lisämaahanmuutosta olisi apua eläkkeiden rahoitukselle tai laajemmin julkiselle taloudelle, maahanmuuton pitäisi olla pääasiassa työperäistä. Eläketurvakeskus julkaisee tulevana syksynä tarkempia laskelmia erityyppisen maahanmuuton vaikutuksista.

Uusi laskelma: Näin paljon maahan­muuttajien määrän pitäisi kasvaa, ettei eläke­maksuja tarvitsisi korottaa roimasti – ”Aiheuttaisi toden­näköisesti poliittista epä­varmuutta” (Helsingin Sanomat 22.3.2019)