Haetaan nuorta, kielitaitoista ja korkeakoulutettua sinkkua

Kanada-eläkeblogisarja, osa 2. Kanadan suunnitelmallinen maahanmuuttopolitiikka rakentaa hyvinvointia ja parantaa maan huoltosuhdetta. Kanada pisteyttää maahan haluavat, ja suosii surutta nuoria, kielitaitoisia ja korkeakoulutettuja ihmisiä. Ei olekaan ihme, että maahanmuuttajat nousevat yhteiskunnan avainpaikoille ja työllistyvät hyvin.

Törmäsin aikoinani Kanadan aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan ollessani Tunisiassa korkeakouluharjoittelussa. Näin useita kadunvarsimainoksia, joissa julistettiin ”Bienvenue au Canada”. Mainoksilla Kanada pyrki houkuttelemaan tunisialaisia maahansa.

Kanadan aikomuksena oli valita Tunisiasta nuoria, koulutettuja ja kielitaitoisia rakentamaan hyvinvointia Kanadassa. Tunisia oli luontainen kohde siirtomaahistoriansa ja väestörakenteensa takia: maassa oli koulutettuja nuoria aikuisia, jotka puhuivat hyvin ranskaa ja englantia.

Kanada on moniarvoinen yhteiskunta. Kansalaisia ei yhdistä yhteinen historia ja kulttuuri vaan käsitys siitä, että maa rakentuu erilaisten kulttuurien ja eritaustaisten ihmisryhmien kesken. Laajamittainen maahanmuutto on luontaisesti osa yhteiskuntapolitiikkaa, ja maahan saapuu paljon maahanmuuttajia.

Maahanmuutto jakautuu kolmeen pääkategoriaan: taloudelliseen, perheenyhdistämiseen ja pakolaisuuteen perustuen. Tarkastelen kirjoituksessani taloudellista maahanmuuttoa.

Kanadan maahanmuuttopolitiikka on suunnitelmallista

Kanada rakentuu maahanmuuton varaan. 1900-luvun alusta viime vuosiin asti ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on ollut joka vuosi yli 13 prosenttia. Vuonna 2016 se oli vajaat 22 prosenttia. On ennustettu, että osuus nousee reiluun 28 prosenttiin vuonna 2036 (Statistics Canada 2017). Vastaava luku Suomessa vuonna 2017 oli 6,8 prosenttia.

Kanadaan tuli vuonna 2017 maahanmuuttajia 0,82 prosenttia suhteessa väestöön. Taloudellisia maahanmuuttajia (economic immigrants) näistä oli vajaat 60 prosenttia. Suurin osa lopuista maahanmuuttajista saapui maahan osana perheen yhdistämistä tai pakolaisina. Maa aikoo nostaa maahanmuuttokiintiön 0,9 prosenttiin väestöstä vuonna 2021 (Government of Canada, 2017). Suomeen tuli maahanmuuttajia (muiden maiden kansalaisia) 0,43 prosenttia suhteessa väestöön vuonna 2017.

Jos Suomeen olisi vuonna 2017 saapunut saman verran maahanmuuttajia (muiden maiden kansalaisia) suhteessa väestöön kuin Kanadaan, olisi heitä tullut reilut 45 000, kun heitä saapui vajaat 24 000 (Tilastokeskus 2018).

Vuonna 2017 Kanadasta muutti pois 0,19 % väestöstä, kun vastaava luku Suomessa oli 0,3 % väestöstä. Suhteessa väkilukuun Suomesta muutettiin enemmän pois kuin Kanadasta.

Kanada pisteyttää halukkaat

Kanadassa taloudellisen maahanmuuton kautta maahan haluavat pisteytetään hakiessa. Pisteytys on yksilökohtainen, eikä siihen siis vaikuta lähtijän kotimaa. Pisteytysjärjestelmässä otetaan huomioon etenkin koulutus, kielitaito (englanti ja ranska), työkokemus, ikä sekä mahdollinen työtarjous.

Käytännössä Kanada suosii taloudellisina maahanmuuttajina nuoria, kielitaitoisia ja korkeakoulutettuja ihmisiä. Nuoria suositaan siitä syystä, että näin maksimoidaan taloudellinen huoltosuhde. Kanssamuuttajia voi tuoda, jos pystyy osoittamaan, että on riittävästi varallisuutta pitää heistä huolta.

Ehkä valikoiminen pisteyttämällä vaikuttaa myös siihen, että maahanmuuttajat ovat keskimäärin terveempiä kuin kanadalaissyntyiset, jos mittarina käytetään kuolevuutta (Ng 2015).

Kanadaan skilled worker –ohjelman kautta haluavat pisteytetään seuraavasti:

  • Kielitaito (englanti, ranska tai molemmat) 0–28 pistettä
  • Koulutus 0–25 pistettä
  • Työkokemus 0–15 pistettä
  • Ikä 0–12 pistettä
  • Työtarjous Kanadassa 0–10 pistettä
  • Sopeutumiskyky 0–10 pistettä

Pisteet yhteensä: 0–100

Halukkaan on saatava vähintään 67 pistettä, jotta hän voi päästä maahan osana skilled worker -ohjelmaa. Pistejärjestelmän voi tulkita osittain meriittiperusteiseksi. Pääset Kanadaan, koska taitosi ja koulutuksesi suhteessa muihin halukkaisiin oikeuttavat siihen. Maahanmuuttajat myös nousevat merkittäville paikoille yhteiskunnassa. He ovat toimineet niin kenraalikuvernööreinä, ministereinä kuin toimitusjohtajina.

Työttömyysaste on maahanmuuttajilla keskimäärin korkeampaa kuin kanadalaissyntyisillä, mutta kymmenen vuoden asumisen jälkeen se laskee alle kanadalaissyntyisten asteen (Statista 2019). Osa maahanmuuttajista ei kuitenkaan työllisty koulutustaan vastaaviin töihin. Palkkatasossa on myös eroja. Kanadalaissyntyiseen verrattuna juuri maahan saapuneen yliopistokoulutetun maahanmuuttajan palkkadollari on 87 senttiä (Statistics Canada 2018).

Nuorta väkeä saapuu ympäri maailman

Maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuorempia kuin kanadalaiset, joten he ovat ikään kuin nuoruuden eliksiiriä väestötasolla. Väestö ei ikäänny yhtä nopeasti, kun maahan tulee jatkuvasti väestön keski-ikää nuorempia maahanmuuttajia. Keskimäärin Kanadaan muutetaan 27–28-vuotiaana (Edmonston 2016).

Maahanmuuttajia tulee ympäri maailman. Vuosina 2011–2016 Kanadaan saapui 1,2 miljoonaa maahanmuuttajaa, joiden yleisimmät syntymämaat olivat:

Maa Osuus
Filippiinit 15,6 %
Intia 12,1 %
Kiina 10,6 %
Iran 3,5 %
Pakistan 3,4 %
Muut maat 54,8 %

Mitä hyötyä Kanadan laajamittaisesta maahanmuutosta on?

Kanadan maahanmuuttopolitiikka ei näyttäydy kovin humaanina. Sitä perustellaan taloudellisilla syillä. Talouskasvuun vaikuttaa sekä työllisten määrä että heidän tuottavuutensa. Jakoperusteisen eläkejärjestelmän osalta tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeiden rahoittamisesta tulee yksilön kannalta halvempaa kun laajempi työssäkäyvien joukko rahoittaa ei-aktiivia väestön osaa. Sama lasku jaetaan useamman maksajan kesken.

Kanada on samassa tilanteessa kuin EU-maat, syntyvyys on laskenut alle väestön uusiutumistason (2,1) ollen 1,60 vuonna 2016. Maahanmuutto hoitaa sen, että kasvavat ikääntymiseen liittyvät kustannukset jakautuvat suuremmalle väestölle.

Talousperusteista maahanmuuttoa on kritisoitu siitä, että se aiheuttaa aivovuotoa kehittyvistä maista. Lähtömaihin kohdistuva aivovuoto ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä suuri ongelma kuin usein ajatellaan. Joissain tapauksissa osaajien maastamuutolla voi olla jopa positiivisia vaikutuksia lähtömaahan (Beine et al. 2008).

Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että kaikki maat pystyvät houkuttelemaan osaajia samalla tavalla kuin Kanada. Eikä ihmisten pisteyttäminen näyttäydy kaikille myöskään toivottavana.

Lähteet: 

Lisää aiheesta:


Korjattu 26.4.2019: Vuosina 2011–2016 (aiemmin vuonna 2016) Kanadaan saapui 1,2 miljoonaa maahanmuuttajaa, joiden yleisimmät syntymämaat olivat:

2 kommenttia
  1. Paul Van Aerschot
    Paul Van Aerschot says:

    Mielenkiintoinen kirjoitus. Luvuissa on ehkä pieni epätarkuus. Tekstissä lukee ”Kanadaan tuli vuonna 2017 maahanmuuttajia 0,82 prosenttia suhteessa väestöön.” mutta myöhemmin ”Vuonna 2016 Kanadaan saapui 1,2 miljoonaa maahanmuuttajaa”, kun väestön määrä on alle 40 miljoonaa. Onko vuodessa ollut niin suuri vaihtelu?

    T.
    Paul Van Aerschot
    dosentti

  2. Niko Väänänen
    Niko Väänänen says:

    Hei,

    Kiitos hyvästä huomiosta. Vaihtelu ei ole ollut niin suurta. Tekstissä on virhe, koska siinä pitäisi lukea: ”vuosina 2011-2016 Kanadaan saapui 1,2 miljoonaa maahanmuuttajaa”

    Korjaan tekstin.

    t. Niko

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *