Suomen Perusta, Eläketurvakeskus ja maahanmuuttolaskelmat
ETK ei tee esityksiä maahanmuuttopolitiikasta eikä aseta erilaisia vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, vaan keskittyy arvioimaan eläkejärjestelmän rahoitusnäkymiä.
Blogit
Maastamuuton väheneminen alentaisi työeläkemaksua lähivuosikymmeninä
Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen -raportissa (26.11.2019) tarkastelen muuttoliikkeen vaikutuksia työllisten määrään, eläkemenoon, -maksuun ja etuustasoon. Tässä kirjoituksessa keskityn siihen, miten maastamuuton väheneminen vaikuttaisi eläketurvan rahoitukseen. Käsittelen tarkemmin skenaariota, jossa maastamuutto vähenee 10 000 henkilöllä vuodessa. Nettomaahanmuutto kasvaa siis 10 000 henkilöllä tässäkin skenaariossa.
Miten pieniä eläkkeitä voisi korottaa?
Pääministeri Antti Rinne lisäsi kierroksia eläkekeskusteluun ehdottamalla eduskuntakeskustelussa 7.11.2019 takautuvaa korotusta työeläkekarttumiin niille, jotka ovat olleet perhevapailla ennen vuotta 2005. Avaus liittyi opposition kysymykseen siitä, miten hallitus aikoo toteuttaa hallitusohjelman kirjauksen, jossa tavoitellaan alle 1 400 euron suuruisten työeläkkeiden korottamista työeläkemaksuja muuttamatta.
Kuinka eläkelaskelmat maahanmuuttoskenaarioista tehtiin?
Eläketurvakeskus julkaisi tänään raportin Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen. Skenaariolaskelmien tarkoitus on selvittää eri tavoin työllistyvien maahanmuuttajien ja toisaalta maastamuuton vaikutuksia eläkemenoon ja -maksuun. Tässä bloggauksessa avaan laskelmien tuloksia erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen näkökulmasta.
TEL-lisäeläke syntyi täydentämään eläketurvaa
Ennen vuotta 2001 työnantaja saattoi ottaa työntekijöilleen rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen. TEL-lisäeläkevakuutus syntyi täydentämään lakisääteisen eläkejärjestelmän alkuvaiheen matalaa eläketasoa. Vakuutus lopetettiin kokonaan vuoden 2016 lopussa. Viime vuonna maksussa olleiden TEL-lisäeläkkeiden keskimääräinen etuus oli 143 euroa kuukaudessa.
Hyvätuloisista palkansaajamiehistä suuri osa matalasti koulutettuja
Kun verotiedot julkaistaan, julkisuudessa huomio keskittyy usein hyvätuloisiin johtajiin ja yrittäjiin. On kuitenkin yllättävää, miten erilaisia ryhmiä hyvätuloisiin palkansaajiin sisältyy. Tarkastelen tässä tekstissä hyvätuloisten ansiotuloja koulutustason näkökulmasta.
Kuntoutuksen yhteistyöhön keppiä ja porkkanaa
Kuntoutuksen yhteistyössä parannettavaa on edelleen tiedonkulussa ja eri kuntoutuksen toimijoiden kuntoutustoimenpiteiden yhteensovittamisessa. Myös työttömien ohjautuminen ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen voisi olla nopeampaa.
Matalan syntyvyyden taustalla olevat syyt on selvitettävä tarkemmin
Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteensa 30.9. Julkaisussa ovat mukana myös alueelliset ennusteet. Viime vuoden ennusteeseen verrattuna suurin muutos on syntyvyysluvuissa. Tilastokeskus olettaa nyt tämän vuosikymmenen toteutuneen kehityksen perusteella, että keskimääräistä lapsilukua mittaava kokonaishedelmällisyysluku olisi jatkossa vain 1,35. Kyseessä on merkittävä muutos, koska vielä viisi vuotta sitten luvun ajateltiin olevan 1,7. Uuden ennusteen mukaan vuosittain syntyvien lasten …
Lapset maksavat meidän eläkkeemme – pitäisikö vanhemmuus palkita eläke-eduin?
Voisiko vanhemmista pienituloisempi saada eläkehyvitystä pikkulapsiajalta? Pitäisikö oikeus korvaukseen syntyä tietyn lapsimäärän jälkeen? Näin toimitaan esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Kanadassa, Saksassa ja Ranskassa.
Voisiko työeläkkeen indeksikorotus olla euromääräinen?
Työeläkkeen tavoitteena on kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Kansan- ja takuueläkkeiden tarkoituksena on turvata riittävä vähimmäiseläketaso. Eläkkeiden indeksoinnin tarkoituksena on varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen hinta- ja ansiotason muuttuessa. Mitä seuraisi, jos osa indeksikorotuksista kohdistettaisiin euromääräisesti pientä eläkettä saaville sen sijaan, että jokainen saa prosentuaalisesti yhtä suuren korotuksen?