Jos Suomi olisi kuin Espanja

Suomalaisten ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste on kaksinkertainen verrattuna espanjalaisiin. Tämä voi liittyä osin suomalaisten ja espanjalaisten kotitalouksien rakenne-eroihin. Pohdin ajatusleikin avulla mitä pienituloisuudelle tapahtuisi, jos suomalaiset asuisivat kuin espanjalaiset.

Suomalaisten ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste on eurooppalaisittain korkea. EU15-maiden tarkastelussa Suomen 75 vuotta täyttäneiden naisten tilanne on näyttänyt jo pitkään varsin huonolta. Vuosien 2012–2014 keskiarvona laskettuna suomalaisten naisten pienituloisuusaste oli liki kaksinkertainen miehiin verrattuna (naiset 30 % ja miehet 16 %). Sen sijaan esimerkiksi Espanjassa tilanne on täysin erilainen: sukupuolten välillä ei juurikaan ole eroja (naiset 14 %, miehet 13 %). Näin siitä huolimatta, että Suomessa naisten työssäkäynti on ollut pitkään selvästi espanjalaisia yleisempää ja tilanteen voisi ajatella olevan pikemminkin toisinpäin. Mistä tässä voi olla kyse?

Suomessa asutaan yksin, Espanjassa yhdessä

Suomalainen ja espanjalainen eläkeläiskotitalous eroavat koon suhteen toisistaan. Toisin kuin Espanjassa Suomessa ikääntyneiden yksinasuminen on muiden Pohjoismaiden tavoin yleistä. Yksinasuvien määrä on noussut väestön ikääntyessä. Naisten miehiä pitemmästä eliniästä johtuen iäkkäiden yksinasuminen koskettaa pääosin naisia.  Esimerkiksi vuosina 2012–2014 liki kaksi kolmesta 75 vuotta täyttäneestä naisesta asui Suomessa yksin, kun Espanjassa yksin asui reilu kolmannes.

Yksinasumisen yleisyys on sidoksissa perhe- ja vanhushoivakulttuuriin. Suomessa vanhushoiva perustuu pitkälti julkisen sektorin palveluihin läheisten ihmisten avun ohella. Espanjassa pääasiallinen vastuu on ollut perinteisesti perheellä. Perheen velvollisuus huolehtia iäkkäistä perheenjäsenistään on ollut jopa lakiin kirjattu ja elää yhä syvällä kulttuurissa, vaikka naisten työssäkäynnin yleistyminen on lisännyt viime aikoina vanhusten hoitopalveluiden ja asumisratkaisujen järjestämistä yhteiskunnankin toimesta. Siinä missä Suomessa ikääntynyt nainen asuu hyvin pitkään yksin erilaisten yhteiskunnan palveluiden ja perheenjäsenten avun varassa, Espanjassa useamman sukupolven yhteisasuminen on yhä yleistä. Espanjassa lapset huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan, ja esimerkiksi leskeksi jäämisen yhteydessä saatetaan muuttaa asumaan samaan kotitalouteen.

Yksinasuminen tulee kalliiksi

Yksinasumisen tiedetään olevan yksi suurimmista pienituloisuusriskeistä. Tämä liittyy paitsi omien tulojen varassa olemiseen, myös yhdessä asumisesta koituvaan taloudelliseen hyötyyn.  Monia asunnon tiloja ja kestokulutushyödykkeitä tarvitaan vain yksi kappale. Yksinasuminen tulee siten suhteellisesti kalliimmaksi kuin yhdessä asuminen. Yhdessä asumisen taloudellisen hyödyn on arvioitu olevan sen suuruinen, että yksinasuva tarvitsee esimerkiksi käyttöönsä 2000 euroa rahaa, jotta pärjää taloudellisesti yhtä hyvin kuin kahden aikuisen talous, joiden käteen jäävät tulot ovat yhteensä 3000 euroa.

Espanjalainen kotitalouden rakenne vähentää iäkkäiden pienituloisuutta

Mitä sukupuolten välisille pienituloisuusaste-eroille kävisi, jos Suomessa iäkkäiden perherakenne olisi Espanjan kaltainen ja yksinasuminen olisi meillä vähäisempää? Asiaa voi tarkastella muokkaamalla Suomen 75 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten kotitaloudet vastaamaan ikärakenteeltaan espanjalaisia kotitalouksia. Jos suomalaisten 75 vuotta täyttäneiden naisten kotitaloudet vastaisivat ikärakenteeltaan espanjalaisten 75+ naisten kotitalouksia, yksinasuminen olisi vuosina 2012–2014 tippunut 64 prosentista 37 prosenttiin ja työikäisten osuus kotitaloudessa noussut selvästi. Lopputulemana erityisesti naisten pienituloisuusaste laskisi ja sukupuolten väliset erot tasoittuisivat, vaikkakaan eivät poistuisi kokonaan.

Ajatusleikki havainnollistaa sitä, että iäkkäiden naisten korkea pienituloisuusaste liittyy Suomessa osaksi yksinasumisen yleisyyteen ja yksinasuvien keskimääräistä korkeampaan pienituloisuusasteeseen. Koska yksinasuminen on erityisesti iäkkäiden naisten keskuudessa yleistä, sukupuolten väliset pienituloisuusaste-erot korostuvat tässä ikäryhmässä. Ajatusleikki kertoo myös siitä, kuinka keskeinen riski yksinasuminen on pienituloisuuden kannalta.

Yhteisasuminen hyödyttää pienituloisia

Monisukupolvinen asuminen tuskin sopisi helposti suomalaiseen kulttuuriin eikä se varmasti olisi muutenkaan tarkoituksenmukaista. Yhteisasumisen hyödyt ovat siitä huolimatta selkeät. Sukupolvien yhdessä asumisen sijaan Suomessa voisi toimia erilaiset yhteisasumisratkaisut. Varsin kiinnostavia kokeiluja on ollut esimerkiksi opiskelijoiden ja ikääntyneiden yhteisasumismuodoista ja erilaisista senioritalo-hankkeista.  Tämänkaltaisia asumisratkaisuja kannattaa kehittää ja viedä eteenpäin, kunhan myös pienituloisten eläkeläisten on mahdollista päästä niiden piiriin.

Kirjoitus perustuu tutkielmaan Kotitalouden rakenteen vaikutus ikääntyneiden sukupuolten välisiin köyhyysriskieroihin EU15-maissa ja Norjassa.

Suomalaisten 75+ nais- ja mieskotitalouksien köyhyysriski suomalaisella ja espanjalaisella perherakenteella

1 kommentti
  1. Hannu Uusitalo
    Hannu Uusitalo says:

    Mielenkiintoinen joskin samalla odotettu tulos.
    Muistaakseni Suomesta on tutkimustuloksia, joiden mukaan vanhukset eivät halua asua lastensa talouksissa, mutta mieluusti aika lähellä.

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *