Blogilistaus
21.10.2021 Mikko Kautto

Työeläkkeiden korottaminen ja työeläkeindeksin parantaminen pulpahtivat taas voimalla julkisen keskustelun aiheeksi. Keskustelu käynnistyi SDP:n 23 kansanedustajan tekemästä kirjallisesta kysymyksestä. Kirjallisessa kysymyksessä on yhdistetty kaksi aloitetta, joista kumpikaan ei ole aikaisemmin saanut riittävästi kannatusta edetäkseen. Niiden näkyvä yhteinen nimittäjä on halu parantaa työeläkkeiden tasoa, ja toisaalta tästä seuraava iso eläkemenon kasvu.

Tässä kirjoituksessa tiivistän Eläketurvakeskuksen vaikutusarvioita ehdotuksista mutta pohdin niitä myös eläkejärjestelmämme perusperiaatteiden näkökulmasta. Mitä kirjallisessa kysymyksessä mainituissa esityksissä ehdotetaan ja mitä niistä seuraisi?

Alle 1 400 euron työeläkkeiden korotus

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjattiin halu selvittää ”keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta”.

Olemme Eläketurvakeskuksessa arvioineet vaikutuksia heti hallitusohjelman julkistamisen jälkeen. Laskettavissa olevien vaikutusten lisäksi on hyvä miettiä myös ehdotuksen seurauksia eläkejärjestelmälle.

Jos esitykset toteutettaisiin, ansiosidonnaiseen työeläketurvaan tuotaisiin uusi elementti: poliittisiin päätöksiin perustuva lisäosa. Jälkikäteen tuleva 100 euron nettokorotus olisi tietysti mieluinen yllätys sen saaville. Se kuitenkin kyseenalaistaisi työeläkkeiden määräytymisen sääntöjä. Työeläkkeellä on maksujen vastineeksi omaisuudensuoja, mutta mikä olisi tämän poliittisista suhdanteista syntyvän lisäosan oikeussuoja? Poistaisiko seuraava hallitus sen tai keksisikö se jonkun uuden säännön?

Jos käytettäisiin esitettyä 1 400 euron rajausta, kohdejoukossa olisi lähes 700 000 eläkkeensaajaa. Toimen hintalappu olisi ETK:n arvion mukaan noin 900 miljoonaa per vuosi. Työeläkerahastoista ei tätä voi nykysäännöillä maksaa. Eikä käy laatuun, että muut työeläkkeensaajat saisivat pienemmän työeläkkeen toisten korotusten rahoittamiseksi. Vaadittaisiin noin prosenttiyksikön korotus työeläkevakuutusmaksuun.

Työeläkeindeksin muuttaminen puoliväli-indeksiksi

Kirjallisen kysymyksen toinen osa koskee indeksisääntöä, ja siinä viitataan 10 kansanedustajan lakialoitteeseen vuodelta 2019. Tässä lakialoitteessa esitetään paluuta puoliväli-indeksiin, aluksi 10 vuodeksi. Aloitteessa esitetään myös indeksikorotusten jakamista erisuuruisina.

Jotta indeksimuutoksen merkityksen ymmärtäisi, on hyvä todeta ensin, että työeläkkeiden indeksoinnin muuttaminen pysyvästi puoliväli-indeksiksi kasvattaisi työeläkemenoa pitkällä aikavälillä 2,5 prosenttia suhteessa palkka- ja työtulosummaan. Täysi menovaikutus tulisi vasta vuosikymmenten kuluttua. Nykyisiin työtuloihin suhteutettuna lisäkustannus olisi noin 2,5 miljardia euroa vuodessa pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaisi yli 2 prosenttiyksikön korotusta eläkemaksuihin.

10 vuoden ajan käytössä oleva parempi indeksi kasvattaisi työeläkemenoa noin 1,4 prosenttiyksikköä suhteessa palkkoihin ja työtuloihin. Tämä tuottaisi noin 1,4 miljardin vuosittaisen lisämenon.

Indeksikorotukset maksetaan aina vakuutusmaksutuloilla eli nykysääntöjen mukaan pitäisi korottaa työeläkemaksua. Maksutulo nykyisellä noin 24,4 % maksutasolla (TyEL) on noin 22 miljardia. Maksuja pitäisi nostaa enimmillään yli prosenttiyksiköllä.

Tilapäiset säännöt, jotka lähtökohtaisesti kohtelevat eri ikäluokkia eri tavoin sopivat työeläkelainsäädäntöön huonosti. Eläkesääntöjen tulisi päinvastoin pysyä mahdollisimman ennustettavina, jotta kansalaiset voivat suunnitella omaa elämäänsä tunnettujen sääntöjen pohjalta. Määräaikaisena esitys ei olisi reilu sukupolville, jotka eivät ole eläkkeellä.

Aloite indeksikorotusten kohdentamisesta tulotason perusteella erisuuruisina on sukua pienten työeläkkeiden korotusajatukselle. Kun eläkeläisten välinen tulonjako on Suomessa jo nyt EU-vertailussa tasaisimmasta päästä, tasoittamisen tarpeellisuudesta voi keskustella. Eläkejärjestelmämme kannalta kysymys on siitä, halutaanko työeläketurvan nykyisten määräytymissääntöjen rinnalle luoda poliittinen prosessi, jolla erotellaan isompia korotuksia tarvitsevat muista työeläkkeensaajista?

Esitysten yhteisvaikutus

Jos molemmat toimet toteutettaisiin, ne kasvattaisivat eläkemenoa suhteessa palkkojen ja työtulojen summaan runsaat 2 miljardia euroa vuodessa. Maksuvaikutus olisi noin kaksi prosenttiyksikköä eläkemaksutasoa kasvattava. Työeläkettä saavat hyötyisivät korkeammista eläkkeistä. Maksajina olisivat toteutuksesta riippuen työssäkäyvät tai heitä nuoremmat sukupolvet.

Molemmissa esityksissä tavoite on luoda työeläketurvaan poliittisin päätöksin toteutettuja lisiä, joilla jälkikäteen muuteltaisiin ansiosidonnaisen työeläkkeen tasoja, vieläpä eri tavoin eri tuloryhmille. Se olisi iso muutos työeläketurvan määräytymisen ja saajien kannalta.

Ansioperusteinen työeläkejärjestelmä on nykysäännöillä logiikaltaan kirkas. Työeläke syntyy työstä. Kaikki työuran ansiot kartuttavat tulevaa työeläkettä. Kaikkia vakuutettuja kohdellaan samoilla säännöillä, myös työeläkkeitä tarkistettaessa. Näistä hyvistä periaatteista kannattaa pitää kiinni.

Kommentit (6)

  1. Varmaankin suurin osa tällähetkellä pientä työeläkettä saavista ovat sellaisia, joilla ” kaikki työuran ansiot kartuttavat eläkettä” EI pidä paikkaansa. Eli nuorina, lyhyissä työsuhteissa, äitiyslomilla ym eivät koskaan ole kerryttäneet eläkettä. Juuri näitä ovat ne alle 1400€ eläkettä saavat. Paljon myös kotiäitejä, jotka menneet ansiotyöhön vasta, kun lapset isoja. Eläkejärjestelmä ei ole tälläistä arvostanut, eikä jälkikäteen korjaa. Tuo 100€ olisi pieni apu.

  2. ”Jos esitykset toteutettaisiin, ansiosidonnaiseen työeläketurvaan tuotaisiin uusi elementti: poliittisiin päätöksiin perustuva lisäosa.”

    Poliittiset päätökset on kyllä jo vanha tunnettu lisäosa.
    Hallituksen esitys 153/2014 sanoo sen näin:

    ”Tämän lain mukaisesti kansaneläke- sekä työeläkeindeksejä
    korotettaisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen 0,4 prosenttia.
    Ehdotettu laki koskisi työeläkkeitä sekä työeläkeindeksiin sidottuja
    muita etuuksia ja euromääriä.”

  3. Jos kaikkia eläkkeitä leikattaisiin x prosenttia ja syntyvä säästö jaettaisiin alle 1400 eläkettä saaville siten, että korotus olisi kaikille 100, miten suuri leikkauksen tulisi olla?

    Oletan, että leikkaus olisi noin 3.5 prosentin luokkaa ja varmaan täysin vastoin kaikkia säädöksiä.

  4. Mutta paljonko se toisi verotuloina takaisn ja elämä parantuisi monella ehkä yhteiskunta säästäisi myös terveysmenoissa myös ..esm ,kallonkutistajalle ei olisi niin suurta tunkua.. tässä katsotaan vain menoja .. ei mitä se toisi takaisin,,ja mitä ja kuinka valtavasti autaisi köyhempiä ehkä leipäjonokin vähän åientyisi..

  5. Lyhin tie kai olisi suhteuttaa edes ansiosidonnainen työeläke ja ns. ”tasaava kansaneläke”, jota nytkin jo maksetaan siten, että päästäisiin edes 1300 kk/eläkkeisiin.
    Itse olen ansiotyöllä elättänyt itseni 14-vuotiaasta asti, lisäksi maksoin itse opintoni, jotka katkaisivat parhaan työikäni viideksi vuodeksi ja vaikutti siten eläkekertymiseen alentavasti. Työeläkkeeni on alle 1000 €/kk, eikä edes kelan tasauseläke nosta sitä edes 1100 €:n ja siitä vielä pitää maksaa veroakin. Kuitenkin kokonais- työhistoriani on noin 46-vuotta, jona aikana en ollut edes työttömänä muuta kuin synnyttääkseni kaksi uutta kansalaista. En liioin ole ikinä hakenut edes toimeentulotukijakaan. Ei ihme, että kun kuulee kymmenientuhansien kk-tuloista ja -eläkkeistä – se panee vähän katkeroitumaan ja toivoisi päättäjiltä jonkinlaista suhteellisuudentajua ja korjausta ko. asiaan. Yksi tie olisi myös se, ettei alle 1200 € eläkkeistä perittäisi veroja lainkaan. No se tulisi tietenkin kunnallisvero tasoituksen kompensoitavaksi kunnille…???

  6. Kun tällaisia asioita selvitellään vain verbaalisesti tai kirjoittaen, kokonaiskuva hämärtyy ja käsitys ongelmasta jää persoonasta/tietotasosta riippuvaiseksi. Voisitteko näyttää laskelmilla ja niihin perustuvilla graafisilla esityksillä miten eri skenaariot käyttäytyy mm aikajanalla jne. Miten ko rahastot kehittyy pitkässä juoksussa, miten kuolleisuus/syntyvyys vaikuttaa eri ennusteilla yms. Kimmo Kiljunen kumppaneineen ja perusteluineen voisi tehdä samoin, jotta asiaan saadaan lisävalaistusta. Onko asiassa salattavaa? Jos on, niin missä xx ? Rahastot tuottaa ja tuntuvat paisuvan? Esim. veteraanit kuolevat ja rahastot jäävät kelle (?), hyvätuloisille johtajilleko paimennettaviksi? Mm kesk. vak.yhtiö Suomen pääomat meinattiin siirtää Pohjolalle, mutta professorin väliintule esti aikomuksen ja varat jaettiin vakuutusten maksajille. Mitä opimme?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.