Blogilistaus
25.10.2021 Vieraskynä

Julkisessa keskustelussa puhutaan eriarvoisuuden lisääntymisestä ja eläke-erojen kasvamisesta. Rekisteritietoihin perustuva tutkielmani elinkaarituloeroista ei löydä vahvaa näyttöä julkisen keskustelun argumenteille.

Keskustelu tuloeroista keskittyy usein vuotuisten tulojen ympärille. Yksilöiden vuositulot kuitenkin vaihtelevat huomattavasti elinkaaren aikana, ja yhden vuoden korkeat tai matalat tulot voivat edustaa pitkässä juoksussa vain tilapäistä vaihetta. Opiskeluajan matalat tulot voivat kääntyä jyrkästi kasvavalle kehitysuralle, kun taas taivasta hipovat tulospalkkiot voivat vaihtua työttömyysvuosiin.

Kun tuloeroja tarkastellaan yhden vuoden sijaan yli koko elinkaaren, havainnot tuloerojen kehittymisestä voivat olla erilaisia. Tutkimukset elinkaarituloeroista ovat kuitenkin harvinaisia. Tutkimusten puutetta selittää se, että aineistoja elinkaarituloista on saatavilla erittäin vähän – ei vain Suomessa, vaan myös kansainvälisesti. 

Onnekseni pääsin käyttämään taloustieteen maisteritutkielmassani Lifetime Earnings Inequality in Finland Eläketurvakeskuksen (ETK) ansiokehitysaineistoa, joka mahdollistaa viisivuotisvälein syntyneiden ikäryhmien (1940-1980) elinkaaritulojen ja elinkaarituloerojen tarkastelun. Siitä huolimatta, että kohorttikohtaiset otoskoot ovat erittäin pieniä nykytutkimuksen käytäntöihin verrattuna, aineisto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Tutkielmani päätavoittena oli selvittää, ovatko vanhempien syntymäkohorttien elinkaarituloerot nuorempia syntymäkohortteja pienempiä vai suurempia.

Aiheen tutkiminen on tärkeää paitsi tulonjakotutkimuksen näkökulmasta myös eläketurvan kannalta, sillä yksilöiden eläke muodostuu koko työuran aikaisista ansioista, ja ikäryhmien sisäiset elinkaarituloerot heijastuvat työuran jälkeisiin eläke-eroihin. 

Työskentelin graduprojektini aikana keväällä 2021 kolme antoisaa kuukautta korkeakouluharjoittelijana ETK:ssa.

Naisten elinkaarituloerot ovat vähentyneet, miesten eriarvoisuus kasvanut 70-lukulaisilla

Tulokset koskien elinkaarituloerojen kehitystä eroavat miesten ja naisten välillä. Miehillä ikäryhmien sisäiset tuloerot eivät ole kasvaneet eivätkä laskeneet (tilastollisesti merkittävästi) vanhempien ja nuorempien ikäryhmien välillä. 

Tulokset naisten osalta ovat päinvastaiset. Naisten syntymäkohorttien sisäiset elinkaarituloerot ovat vähentyneet (tilastollisesti merkittävästi) vanhempien ja nuorempien ikäryhmien välillä. Tutkielmassa elinkaarituloilla viitataan ikävuosina 23-59 kertyneisiin palkkatuloihin.

Jotta tutkielmassa voitiin ottaa huomioon myös nuoremmat kohortit, vuosina 1965, 1970, 1975 ja 1980 syntyneet, oli tarpeen käyttää vaihtoehtoisia määritelmiä elinkaarituloille. Kun elinkaaritulot määriteltiin ikävuoteen 39 asti, löydettiin tilastollisesti merkittäviä tuloksia myös miesten osalta.

Elinkaarituloerot ikävuoteen 39 asti määriteltynä osoittavat, että vuosina 1970 ja 1975 syntyneet miehet ovat kokeneet suurempaa eriarvoisuutta verrattuna vanhempiin, 1950-luvulla syntyneisiin miehiin. Vaikka ikävuoteen 39 asti määritellyt elinkaaritulot antavat puutteellisen kuvan todellisista elinkaarituloeroista, kuvasta näkee mihin suuntaan ikäryhmien sisäiset elinkaarituloerot ovat kehittymässä. 

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon eriarvoisuuden lisääntymisestä, työelämän pirstaloitumisesta ja eläke-erojen kasvamisesta. Rekisteritietoihin perustuva tutkielmani elinkaarituloeroista ei löydä vahvaa näyttöä julkisen keskustelun argumenteille. Taloudellisen eriarvoisuuden tutkiminen elinkaarinäkökulmasta on kuitenkin tärkeä ja sitä pitää tutkia jatkossakin, kun tiedot nuoremmista ikäryhmistä täydentyvät. 

Milloin vuosituloja voidaan käyttää arviona elinkaarituloista? 

Kuten alussa todettiin, aineistoja elinkaarituloista on saatavilla erittäin vähän jopa maailmanlaajuisesti. Aineistohaasteen vuoksi moni käyttää poikkileikkausaineistoja koko elinkaaren kattavien aineistojen sijaan.

Tutkin gradussani myös sitä, minkä ikäisenä yksilön vuositulot kertovat eniten hänen elinkaarituloistaan. Tulokset osoittavat, että korrelaatio miesten vuositulojen ja elinkaaritulojen välillä on korkea ikävuosien 40 ja 50 välillä. Vastaavasti, korrelaatio naisten vuositulojen ja elinkaaritulojen välillä on korkea ikävuosien 45 ja 55 välillä.

Kun aineistot vuosi vuodelta, tai vuosikymmen vuosikymmeneltä, kehittyvät, emme enää tarvitse vuosituloihin perustuvia estimaatteja elinkaarituloista. Mutta toistaiseksi tulos on merkittävä, sillä monet elinkaarituloista, eriarvoisuudesta ja tuloliikkuvuudesta kiinnostuneet joutuvat toimimaan poikkileikkausaineistojen kanssa vielä vuosia eteenpäin. 


Etk.fi-blogissa vierailevat asiantuntijat kirjoittavat Vieraskynä-tunnuksen alla. Lina-Lotta Lahdenkauppi on Helsingin yliopiston taloustieteen maisteriohjelmasta valmistunut valtiotieteiden maisteri, joka työskenteli ETK:ssa keväällä 2021 korkeakouluharjoittelijana. Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi Lina-Lotta on kiinnostunut vaikuttavuusperusteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden parissa hän työskentelee analyytikkona.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.