Blogilistaus
16.12.2021 Jari Kannisto

Suomalaisten elinajan piteneminen on suuri kansallinen menestystarina. Vuosituhannen vaihteesta 25-vuotiaan elinajanodote on noussut lähes neljä vuotta ja eläkkeellesiirtymisiän odote yli kolme vuotta. Suurin osa lisävuosista on kohdistunut eläkettä edeltävään aikaan, mikä on ollut hyväksi julkisen talouden kestävyydelle.

Vuosien 2000–2020 välisenä aikana 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut 3,1 vuotta. Samaan aikaan 25-vuotiaan elinajanodote on noussut 3,9 vuodella. Koska molemmat tilastoluvut ovat nousseet lähes samassa tahdissa, erityisesti eläkettä edeltävä aika on pidentynyt selvästi tällä vuosisadalla. Vielä 1980-luvulla varhaisen eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksia laajennettiin, mikä pidensi eläkeaikaa. 1990-luvulle tultaessa eläkepolitiikan suunta kääntyi ja alettiin kiinnittää enemmän huomiota eläkkeellesiirtymisikään.

Kun nollapisteeksi asetetaan vuoden 2000 tilanne, voidaan vertailla kehitystä (kuvio 1). Molemmat odotteet ovat nousseet selvästi, mutta eläkkeellesiirtymisikä on noussut epätasaisemmin. Eläkkeellesiirtymisiän nousu on ollut ripeintä vuosien 2008 ja 2017 jälkeen lakimuutosten seurauksena.

Kuvio 1. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen ja elinajanodotteen muutos 2000–2020

Eläkkeellesiirtymisikä noussut yli kolme vuotta

2000-luvulla sekä 25- että 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut runsaat kolme vuotta. Ero ikäryhmien odotteiden välillä on parin vuoden luokkaa.

Eläkkeellesiirtymisikä nousi ripeästi työttömyyseläkkeen sulkemisen jälkeen vuosina 2009–2010, minkä jälkeen nousu pian tasaantui. Vuoden 2017 jälkeen vanhuuseläkkeen ikärajamuutos käänsi eläkkeellesiirtymisiän jälleen nousu-uralle. Viime vuonna 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote oli 61,9 vuotta ja 50-vuotiaan odote 63,8 vuotta.

Elinajanodote noussut lähes neljä vuotta

Vuosien 2000–2020 välisenä aikana 25-vuotiaan elinajanodote on noussut 3,9 vuodella. Samaan aikaan 50-vuotiaan elinajanodote on noussut 3,4 vuodella. Koronavuonna 2020 elinajanodote poikkeuksellisesti laski hieman. Lasku kohdistui miehiin.

Jos ikäluokittainen kuolevuus pysyisi ennallaan myös tulevaisuudessa, 25-vuotias voisi elinajanodotteen perusteella arvioida elävänsä vielä 57,4 vuotta, miehet lähes 55 vuotta ja naiset 60 vuotta. Oletettavasti elinaika kuitenkin pitenee edelleen, joten nyt 25-vuotiaat tulevat elämään luultavasti selvästi pitempään kuin heidän tämän päivän elinajanodotteensa antaa ymmärtää.

Elinajan pidentyminen lisännyt vähän eläkeaikaa

Eläkkeellesiirtymisiän odote ja elinajanodote lasketaan samalla periaatteella. Niiden avulla jäljellä oleva elinaika voidaan jakaa aikaan ennen eläkettä ja eläkeaikaan. Sekä 25-vuotiaan että 50-vuotiaan aika ennen eläkettä on pidentynyt selvästi 2000-luvulla. Myös eläkeaika on pidentynyt, mutta selvästi vähemmän (kuvio 2).

25-vuotiaan eläkeaika on pidentynyt vajaan vuoden ja 50-vuotiaan vain pari kuukautta. Samalla aika ennen eläkkeelle siirtymistä on pidentynyt sekä 25-vuotiaalla että 50-vuotiaalla yli kolme vuotta.

Erityisesti 50-vuotiaan aika ennen eläkettä on noussut merkittävästi suhteessa jäljellä olevaan elinaikaan. Tämä johtuu pääosin varhaiseläkemahdollisuuksien vähenemisestä – ei niinkään siitä, että vanhuuseläkeaika olisi muuttunut merkittävästi. Useimmiten eläkettä edeltävä aika käytetään työntekoon, mutta osa on toki työttömänä tai muutoin työelämän ulkopuolella ennen eläkkeelle siirtymistä.

Kuvio 2. 25- ja 50-vuotiaan elinajan muutos 2000–2020 jaettuna aikaan ennen eläkettä ja eläkkeellä

Miesten ja naisten välinen ero elinajanodotteessa on kaventunut yli vuodella 2000-luvulla. Sen sijaan ero eläkkeellesiirtymisiässä on kasvanut 2010-luvun puolivälin jälkeen. Viime vuonna miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 0,7 vuotta korkeampi kuin naisten.

Naisilla 50-vuotiaan elinajanodote ja eläkkeellesiirtymisiän odote ovat molemmat nousseet kolmella vuodella 2000-luvun aikana. Heillä eläkeaika ei ole laskennallisesti pidentynyt lainkaan, vaan koko kolmen vuoden pidennys elinajassa on kohdistunut aikaan ennen eläkkeelle siirtymistä. Miehillä osa elinajan pitenemisestä on lisännyt myös eläkeaikaa.

Kommentit (3)

  1. Jari hei, kiitos tiedoista, ja selkeästä raportistasi.
    t: Heikki

  2. Mikäli ymmärsin asiat oikein, niin tuohan tarkoittaa, että elinaikakertoimella käytännössä vain pienennettiin ansaittuja työeläkkeitä. Mikäli pidentynyttä elinaikaa käytännössä käytetään työskentelyyn, niin ko. kertoimen peruste ei pidä.

  3. Tilastokeskuksella on toisenlaiset arviot eli ETK :n/TELAn ennusteisiin verrattuna 10 vuotta lyhyempi. Samoin ETK :n ennusteet rahastojen tuotoista ovat vain 3,5 % ja muutaman vuoden kuluttua edelleen vain 4,5 % . Historia kertoo muuta . Myös KEVAn tuotot ovat jatkuvasti paremmat kuin VARMAlla + Ilmarisella. Miksi ? Tarkoituksenhakuistako ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.