Eläketiedot ovat osa talousosaamista – lakisääteinen eläkejärjestelmä ratkaisee monta kysymystä puolestamme
Euroopan komissio ja OECD:n kansainvälinen talousopetusverkosto (OECD/INFE) julkaisivat tammikuussa talousosaamisen viitekehyksen, joka nostaa esiin eläkeasioiden tuntemisen osana tärkeitä taloustaitoja. Useat mainituista asioista liittyvät eläkeaikaan varautumiseen, eläketuotteiden valintaan ja niihin liittyvien riskien tunnistamiseen. Suomessa työeläke, kansaneläke ja takuueläke ovat lakisääteisiä ja ne kattavat automaattisesti monet viitekehyksessä mainitut eläkeasiat.
Kansainvälinen talousosaamisen viitekehys on tarkoitettu asiantuntijoiden työkaluksi ja tueksi talousasioiden osaamisen arviointiin ja sen edistämiseen. Viitekehyksessä luetellaan yli 500 rahan käyttöön, varautumiseen ja taloudelliseen toimintaan liittyvää taitoa, joita jokaisella aikuisella olisi hyvä olla pystyäkseen tekemään perusteltuja päätöksiä oman taloudellisen toiminnan suhteen. Mukana on myös 22 suoraan eläkkeisiin ja eläkeaikaan liittyvää asiaa.
Viitekehyksessä esiin nostettuja eläkkeisiin liittyviä taitoja ovat
- eläkesuunnittelu: miksi eläkeaikaan varautuminen ja sen aloittaminen jo nuorena on tärkeää?
- eläketuotteet ja niiden käyttö: millaisia eläkkeitä on mahdollista saada lakisääteisesti ja vapaaehtoisesti ja mitä pitää itse huomioida eläkkeen maksamis- ja nostamisvaiheessa?
- eläkkeiden kestävyyden arviointi: millaiset riskit eri eläketuotteissa on?
Työeläke on automaattinen valinta eläkeaikaan varautumiselle
Omaehtoisen eläkeaikaan varautumisen rooli vaihtelee maittain, mikä heijastuu eläketiedon tarpeeseen. Useissa maissa, kuten Suomessakin, eläketurvan piiriin liittyminen tapahtuu työntekijän näkökulmasta automaattisesti. Lakisääteisen eläketurvan kohdalla vakuutusvelvollisuus, eläkemaksun määrä ja eläkkeelle siirtymisen ikärajat määräytyvät laissa, eikä niihin voi itse vaikuttaa.
Tiedot varautumisen tärkeydestä, sijoitustuotteiden valinta ja valittujen tuotteiden riskien ja kestävyyden arviointi korostuvat erityisesti maissa, joissa olennainen osa eläkeajan toimeentuloa perustuu yksityiselle säästämiselle. Suomessa lakisääteinen ja kattava työeläkejärjestelmä tarjoaa ansiosidonnaisen eläketurvan, jota kansan- ja takuueläkkeet tarvittaessa täydentävät. Valintaa työeläkevakuutuksen ottamisesta, maksutasosta tai säästöjen sijoittamisesta ei tarvitse – eikä voikaan – tehdä itse, vaan työntekijän näkökulmasta kaikki tapahtuu automaattisesti.
Eläkevarallisuuden käyttämisen kohdalla lakisääteisen eläkejärjestelmän vakuutusominaisuus korostuu: eläkettä maksetaan koko eliniän ajan, eikä säästöjen loppuun kulumisesta tarvitse olla huolissaan. Näin on myös Suomen eläkejärjestelmässä. Eläkkeen suuruus määräytyy työuran aikana karttuvan eläkkeen mukaan, ja sitä maksetaan eliniän loppuun saakka riippumatta siitä, kuinka paljon on työuran aikana maksanut eläkemaksuja.
Talous- ja eläkeasioiden osaamisesta on silti hyötyä
Talousosaamisen viitekehyksessä esiin nostettuja eläkeasioita on hyvä tarkastella kunkin maan kohdalla relevanteista näkökulmista. Monet mainituista asioista koskettavat etenkin yksityistä, omaehtoista varautumista. Lakisääteinen eläkejärjestelmä ratkaisee monta kysymystä puolestamme, mutta tieto eläkeasioista on silti hyödyllistä myös meillä.
Odotettavissa olevan lakisääteisen eläketurvan tunteminen auttaa arvioimaan omaa eläkeaikaan varautumisen tarvetta ja auttaa tarvittaessa valitsemaan omaan tilanteeseen ja riskinsietokykyyn sopivia säästö- ja sijoitustuotteita. Lähes puolet suomalaisista onkin varautunut eläkeaikaan säästämällä (Tenhunen, 2021), joten tiedot erilaisista säästö- ja sijoitustuotteista, niiden tuotto-odotuksista ja riskeistä sekä mahdollisista nostamiseen liittyvistä rajoituksista ovat tärkeitä.
Lakisääteiseen eläketurvaan ja omaehtoiseen varautumiseen liittyvien riskien tunteminen auttaa myös ymmärtämään keskustelua eläkejärjestelmän haasteista ja uudistustarpeista. Tietoa Suomen työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä, eläkemenojen kehityksestä ja eläkemaksun muutostarpeesta löytyy esimerkiksi säännöllisesti tehtävistä pitkän aikavälin laskelmista.
Talousosaamisen viitekehyksessä esiin nostettujen eläketietojen hallinta auttaa arvioimaan tulevaa tulotasoa, säästämistarpeita ja -mahdollisuuksia sekä erilaisten eläke- ja säästötuotteiden riskejä ja siten tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä eläkeaikaan varautumisen kokonaisuudessa.
Lähteet
- Financial competence framework for adults. European Commission and OECD. Julkaistu 11.1.2022. (pdf)
- Tenhunen, S. (2021). Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan. Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 03/2021. (Julkari)
- Eläketurvakeskus. Pitkän aikavälin laskelmat. (Etk.fi)
