Työurat ja työkyky

Millaisia syitä eläkkeelle jäämisen taustalla on ja miltä muutos tuntuu? Mitä tekijöitä eläkkeelle siirtymisessä pitäisi huomioida? Eläketurvakeskuksen Työstä eläkkeelle -kyselytutkimuksessa tiedustellaan näitä asioita kokemusasiantuntijoilta – eli vastikään eläkkeelle siirtyneiltä.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli työurien pidentäminen. Tähän pyrittiin esimerkiksi sulkemalla varhaiseläkereittejä ja luomalla taloudellisia kannustimia työssä jatkamiseen. Nyt voidaan katsoa taaksepäin ja arvioida, miten kävi.

Suomen eläkkeellesiirtymisikä on noussut yhdeksi korkeimmista Pohjoismaissa. Silti työnteko lopetetaan nuorempana kuin naapurimaissa. Miten ihmeessä näin? Syitä on useita, joista ehkä tärkein on naapurimaiden joustavat työmarkkinat.

Työkyvyttömyyseläkeläisten keskimääräinen eläke on kymmenessä vuodessa pienentynyt noin kolmella prosentilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä on kuitenkin korotettu säännöllisesti työ- ja kansaneläkeindekseillä, eikä merkittäviä heikennyksiä ole tehty. Pienentymisen syynä onkin työkyvyttömyyseläkkeen saajien ikärakenteen nuorentuminen ja eläkeaikojen pidentyminen.

Suomeenkin on viime vuosina rantautunut tarkastelutapa, jossa erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä lähestytään sukupolvien näkökulmasta. Tiettyinä vuosina syntyneitä henkilöitä kutsutaan tietyn sukupolven edustajiksi. Nämä sukupolviluokittelut ovat kuitenkin tuontitavaraa ja vain harvoin tuovat lisäarvoa suomalaiseen keskusteluun.

Osittainen vanhuuseläke on uusi eläkemuoto, joka on ollut voimassa vuodesta 2017. Eläke-etuus on osoittautunut suosituksi, erityisesti miehet ottavat eläkettä aktiivisesti. Korona ei juurikaan ole näkynyt osittaisen eläkkeen ottamisessa. Mikä tätä selittää?

Työmarkkinajärjestöjen suuri tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä saavutettiin viime vuonna. Koronan jälkeen kehityksessä voi tulla takapakkia, mutta suunta on oikea. Suomalaisten työurat pidentyvät ja 60-vuotias ei ole harvinainen näky työpaikalla.

Monet viimeaikaiset uudistukset ovat edistäneet Kelan, työeläkelaitosten, terveydenhuollon ja työnantajien yhteistyötä. Kuntoutuksen ammattilaisten haastatteluihin perustuvat tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin, että työeläkelaitosten ja työ- ja elinkeinopalvelujen (TE-palvelut) yhteistyön saralla on vielä parannettavaa.

Kukaan meistä ei tiedä elinikäänsä etukäteen. Tarvitaan eläke, joka turvaa toimeentulon elämän loppuun saakka sen pituudesta riippumatta. Miksi ikäluokalla on sama eläkeikä? Voisiko eri ryhmillä olla eri eläkeikä?

Mielenterveysongelmat ovat aikaisempaa keskeisempi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt kaikissa tärkeimmissä diagnoosiryhmissä, mutta somaattisten sairauksien perusteella myönnetyissä eläkkeissä väheneminen on ollut nopeampaa kuin mielenterveyssyissä. Viime vuosina mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on jopa lisääntynyt.