Blogilistaus

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää sovittiin nostettavaksi vähitellen ylöspäin. Koska erilaiset terveysongelmat lisääntyvät iän myötä, keskeinen kysymys on, miten terveydentila mahdollistaa työssä jatkamisen vanhuuseläkeiän noustessa. Tutkimuksemme mukaan terveet työssäolovuodet 50–65-vuotiailla ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2017 välillä. Myös työskentely terveysongelmista ja heikosta työkyvystä huolimatta on yleistynyt.

Selvitimme, kuinka paljon työvuosia 50-vuotiailla suomalaisilla keskimäärin on ennen 65-vuotissyntymäpäiväänsä ja miten suuri osa noista työvuosista eletään terveenä ja kuinka suuri osa sairaana. Vertailimme tilannetta vuosina 2000 ja 2017 käyttäen neljää eri terveysmittaria: koettu työkyky, rajoittava pitkäaikaissairastavuus, itsearvioitu terveydentila ja mielenterveysoireet.

Terveet työvuodet ovat lisääntyneet

Kaikilla terveysmittareilla mitattuna terveet työvuodet lisääntyivät selvästi vuosien 2000 ja 2017 välillä. Terveiden työvuosien odote oli korkein, kun terveyttä mitattiin koetulla työkyvyllä. Tällä mittarilla mitattuna 50–65-vuotiaiden terveet työvuodet lisääntyivät 6,2 vuodesta 8,2 vuoteen tutkimusjakson aikana. Muilla terveysmittareilla terveiden työvuosien odote oli vuoden tai kaksi matalampi, mutta muutos tutkimusvuosien välillä oli suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin koetulla työkyvyllä mitattuna.

) Terveiden työvuosien odote ikävälillä 50–65 vuotta eri mittareilla tarkasteltuna. Vuosien 2000 ja 2017 välillä odote nousi koetun työkyvyn mittarilla 6,2 vuodesta 8,2 vuoteen. Rajoittavan pitkäaikaissairauden mittarilla terveiden työvuosien odote nousi 3,7 vuodesta 6,1 vuoteen tutkimusjakson aikana. Itse arvioidun terveydentilan mittarilla odote nousi 4,6 vuodesta 6,5 vuoteen. Mielenterveysoireiden mittarilla odote nousi 5,7 vuodesta 7,4 vuoteen.

Mutta myös sairaat työvuodet ovat lisääntyneet

Tutkimusjakson aikana työssä vietetyn ajan odote nousi selvästi, kun taas työn ulkopuolella vietetty aika väheni. Terveiden työvuosien lisäksimyös sairaiden työvuosien odote nousi, paitsi silloin kun terveysongelmia mitattiin käyttäen mittarina rajoittavaa pitkäaikaissairautta. Tähän vaikuttaa se, että rajoittavat pitkäaikaissairaudet vähenivät voimakkaasti tutkimusvuosien välillä.

Kun työssäoloajan osuus suhteutettiin kaikkiin sairaana elettyihin vuosiin, havaittiin kuitenkin, että myös rajoittavan pitkäaikaissairauden kanssa eletyistä vuosista kasvava osuus oltiin työssä. Työssäolo terveysongelmista huolimatta yleistyi siten kaikilla terveysmittarilla tarkasteltuna.

Sairaiden työvuosien odote ikävälillä 50–65 vuotta eri mittareilla tarkasteltuna. Vuosien 2000 ja 2017 välillä odote nousi koetun työkyvyn mittarilla 1 vuodesta 1,3 vuoteen. Rajoittavan pitkäaikaissairauden mittarilla sairaiden työvuosien odote pysyi lähes ennallaan 3,4 vuodessa. Itse arvioidun terveydentilan mittarilla odote nousi 2,6 vuodesta 3 vuoteen. Mielenterveysoireiden mittarilla odote nousi 1,5 vuodesta 2,3 vuoteen.

Lisääntyneeseen työssäoloon terveysongelmista huolimatta on voinut vaikuttaa sairauksien parantunut hoito ja työelämän muutokset, jotka mahdollistavat työssä jatkamisen silloinkin, kun terveysongelmia esiintyy. Myös ammatillisella kuntoutuksella ja muilla työn muokkaukseen liittyvillä toimilla on pyritty luomaan mahdollisuuksia työssä jatkamiselle myös työkyvyn heikentyessä. 

Toisaalta erilaisten varhaiseläkereittien sulkeminen on saattanut johtaa myös siihen, että terveysongelmista kärsivät ovat joutuneet jatkamaan työuraansa vastentahtoisesti, koska mahdollisuudet vetäytyä työmarkkinoilta ovat aikaisempaa vähäisemmät. 

Koettu työkyky on keskeinen työssäoloon vaikuttava tekijä

Kun terveysongelmia mitattiin koetulla työkyvyllä, oli työssä vietettyjen vuosien osuus sairaista vuosista selvästi pienempi kuin muilla mittareilla tarkasteltuna. Ero muihin mittareihin kuitenkin kaventui vuosien 2000 ja 2017 välillä.

Muiden terveysmittareiden yhdistäminen koettuun työkykyyn osoitti, että koetulla työkyvyllä oli ratkaiseva vaikutus työssäoloon. Jos työkyky oli hyvä, muilla mittareilla mitattu sairastavuus ei suuresti vaikuttanut työssäoloon. Sen sijaan se, oliko koettu työkyky hyvä vai huono, vaikutti voimakkaasti siihen, kuinka suuri osuus eri tavoilla mitatuista sairaista vuosista vietettiin työssä.

Tulokset osoittavat, että terveysongelmat eivät näytä vaikuttavan työntekoon yhtä paljon kuin aiemmin. Työssäolovuodet ovat lisääntyneet, koska ihmisillä on vähemmän terveysongelmia ja parempi työkyky, mutta myös siksi, että työskentely on lisääntynyt terveysongelmista ja heikosta työkyvystä huolimatta.

Tutkimuksessa käytettiin THL:n Terveys 2000- ja FinTerveys 2017 -aineistoja. Terveiden ja sairaiden työvuosien odotteet laskettiin Sullivanin menetelmällä.

Lue tutkimusjulkaisu European Journal of Public Health -lehdestä: Changes in healthy and unhealthy working life expectancies among older working-age people in Finland, 2000–2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.