Blogilistaus

Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen korottaa pysyvästi eläkettä. Vain noin puolet suomalaisista tuntee tämän vaikutuksen. Eläkettä nostaa sekä lykkäyskorotus että työstä karttuva eläke. Työeläkkeisiin tehdään ensi vuoden alussa suuri indeksikorotus hintatason nousun vuoksi. Työssä jatkaminen ja eläkkeen lykkääminen korottavat eläkettä lopulta indeksikorotusta enemmän, jos työssä jatkaa riittävän pitkään.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentäminen nostaa eläkettä kahta reittiä: lykkäyskorotuksen ja uuden karttuvan eläkkeen kautta. Jos siirtyy eläkkeelle vasta oman vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, jokainen kuukausi korottaa eläkettä. Korotus on 0,4 prosenttia eläkkeen määrästä. Se tarkoittaa esimerkiksi 2000 euron eläkkeessä 8 euron nousua jokaista lykkäyskuukautta kohden.

Lisäksi työskentelystä kertyy vuositasolla uutta eläkettä 1,5 prosenttia ansioista. Esimerkiksi 3000 euron palkalla kuukauden pidempään jatkaminen tarkoittaisi 45 euroa lisää eläkettä vuodessa, eli 3,75 euron korotusta kuukausieläkkeeseen.

Elinajan pitenemisen huomioiva elinaikakerroin pienentää eläkettä hieman. Eläkkeelle siirtymisen ajankohta ei kuitenkaan vaikuta kertoimen suuruuteen, vaan se määräytyy syntymävuoden perusteella.

Paljon epätietoisuutta lykkäyskorotuksesta

Eläkkeelle siirtymisen lykkäämisen vaikutusta ei tunneta kovin hyvin. Keväällä tehdyssä Eläkebarometri-kyselyssä esitettiin oikein vai väärin -väitteitä, joista yksi oli: jos aloittaa vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, eläkettä korotetaan pysyvästi.

Kyselyyn vastanneista 18–79-vuotiaista väitteen tiesi pitävän paikkaansa vain noin puolet (52 %). Kol-mannes vastaajista ajatteli, että väite ei pitäisi paikkaansa.

Miesten ja naisten välillä lykkäyksen vaikutuksen tuntemisessa ei ollut eroja. Sen sijaan ikä ja koulutus ja kotitalouden tulot heijastuivat vastauksissa. Asia oli tutumpi vanhemmille, korkeampia tuloja saavien kotitalouksien jäsenille sekä korkeammin koulutetuille.

Vastausten jakauma iän ja koulutuksen mukaan oikein vai väärin -väitteeseen ”Jos aloittaa vanhuus-eläkkeen alaikärajan jälkeen, eläkettä korotetaan pysyvästi”. Kaikista vastaajista 52 % tiesi väitteen oikeaksi, 34 %:lla oli väärä käsitys ja 15 % ei osannut sanoa. Matalammin koulutetut tunsivat väitteen harvemmin. Perusasteen koulutetut: 31 % tunsi väitteen oikein, 37 %:lla väärä käsitys ja 32 % ei osannut sanoa. Keskiaste: 47 % tiesi oikein, 35 %:lla väärä käsitys, 18 % ei osannut sanoa. Alempi korkea-aste: 58 % tiesi oikein, 30 %:lla väärä käsitys ja 11 % ei osannut sanoa.  Ylempi korkea-aste: 55 % tiesi oikein, 34 %:lla väärä käsitys, 12 % ei osannut sanoa.

Lykkääminen nostaa eläkettä lopulta indeksikorotusta enemmän

Vuoden 2023 alussa eläkkeisiin tehtävä korotus on herättänyt keskustelua siitä, kannattaako eläkkeelle vuodenvaihteessa siirtyvän ajoittaa eläkkeen aloitus vuoden 2022 joulukuulle.

Eläkkeitä korotetaan työeläkeindeksillä, jossa palkkatason nousu saa 20 prosentin painon ja hintatason nousu 80 prosentin painon. Kertynyttä työeläkettä korotetaan palkkakertoimella, jossa painotus on päinvastainen.

Tänä vuonna työeläkeindeksi on korkea nopean yleisen hintatason nousun vuoksi: eläkkeitä korotetaan vuoden 2023 alussa 6,8 prosentilla. Koska palkkojen kehitys on ollut hintojen nousua hitaampaa, eläkekarttumaa korottava palkkakerroin jää tätä selvästi matalammaksi. Vuoden alussa eläkekarttumaa korotetaan 3,8 prosentilla. Tästä johtuen joulukuussa eläkkeen aloittava saa suuremman korotuksen eläkkeeseen kuin tammikuun puolella eläkkeelle siirtyvä.

Jos eläkkeen aloittaminen tämän vuoden puolella ei ole ajankohtaista, ei syytä huoleen. Lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä karttuneen eläkkeen määrä nousee joka kuukausi. Lopulta indeksien tuoma ero eläkkeen määrään kuroutuu umpeen ja kuukausieläke kasvaa korkeammaksi kuin se olisi ollut, jos olisi jäänyt eläkkeelle joulukuussa.

Kuinka nopeasti lykkääminen kompensoi indeksikorotuksen?

Se, kuinka nopeasti työeläkeindeksin ja palkkakertoimen välinen ero kuroutuu umpeen, riippuu kertyneestä eläkkeestä ja palkasta. Jos henkilö ei työskentele lainkaan eikä nosta vielä eläkettä, lykkäyskorotus kuroo indeksien välisen eron umpeen kahdeksassa kuukaudessa. Palkasta kertyvä eläke nopeuttaa indeksieron umpeutumista. Mitä suurempi palkka on suhteessa karttuneeseen eläkkeeseen, sitä nopeammin eläke ylittää tason, jolla se olisi ollut, jos henkilö olisi jäänyt eläkkeelle joulukuussa 2022.

Alla oleva taulukko kertoo, miten monen kuukauden kuluttua eläke on suurempi kuin jos henkilö olisi siirtynyt eläkkeelle joulukuussa 2022. Laskelmassa vertaillaan yksinkertaisuuden vuoksi vain kuukausieläkkeitä ja huomioidaan vain lykkäyskorotuksen ja työskentelyn jatkamisesta kertyvän eläkkeen vaikutus kuukausieläkkeeseen. (Esimerkiksi eläkkeen ja palkan eron ja verotuksen vaikutus käteen jääviin tuloihin jäävät tässä huomioimatta.)

Palkka
0 euroa
Palkka
1000 euroa
Palkka
2000 euroa
Palkka
3000 euroa
Palkka
4000 euroa
Eläke
1 000 euroa
8 kk6 kk5 kk4 kk4 kk
Eläke
1 500 euroa
8 kk7 kk6 kk5 kk5 kk
Eläke
2 000 euroa
8 kk7 kk6 kk5 kk5 kk
Eläke
2 500 euroa
8 kk7 kk6 kk6 kk5 kk
Eläke
3 000 euroa
8 kk7 kk7 kk6 kk6 kk

Eläkkeen suuruus ei ole ainoa eläkepäätökseen vaikuttava asia

Eläkkeelle siirtymiseen taustalla vaikuttavat monet asiat henkilökohtaiset asiat, kuten terveydentila, jaksaminen ja toiveet ajankäytöstä. Lisäksi itse työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät, kuten työn vaativuus, kiire ja työpaikan tuomat sosiaaliset suhteet voivat vaikuttaa kiinnostukseen jatkaa työskentelyä eläkeiän yli.

Kolmantena tekijänä tulevat taloudelliset kannustimet – eli se, kuinka paljon työssä jatkamisesta ja eläkkeen lykkäämisestä jää käteen verrattuna siihen, että siirtyy heti eläkkeelle. Ero muodostuu ensin siitä, että palkka on yleensä eläkettä korkeampi, ja eläkkeen alettua siitä, että myöhemmin aloitettu eläke on suurempi lykkäyskorotuksen ja työssä jatkamisesta kertyneen eläkkeen myötä. Suurelle osalle taloudelliset tekijät eivät ole merkittävin tekijä eläkepäätöksen kohdalla, mutta osalle niilläkin on tärkeä merkitys.

Parhaillaan käynnissä olevassa Työstä eläkkeelle -kyselytutkimuksessa tiedustellaan viime vuosina työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden ajatuksia eläkkeelle jäämiseen vaikuttaneista asioista. Mukana on myös kysymys lykkäyskorotuksen ja työstä karttuvan eläkkeen merkityksestä eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Tuloksia tästä kyselystä saadaan ensi vuoden aikana.

Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan vaikutus eläkkeen määrään on hyvä selvittää viimeistään silloin, kun eläkkeelle siirtyminen tulee ajankohtaiseksi. Työeläke.fi-sivustolla löytyy laskureita eläkkeen määrän tarkistamiseen. Tarkemman laskelman asiasta voi saada myös omasta työeläkeyhtiöstä.

Toukokuussa 2022 kerättyyn Eläkebarometriin vastasi 1003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista.

Lue lisää:
Eläkebarometri 2022

Erityisasiantuntija Suvi Ritolan blogi: Näin poikkeuksellinen indeksikehitys vaikuttaa alkaviin eläkkeisiin

Tietoa vuodenvaihteessa 2022–2023 eläkkeelle jäämistä suunnitteleville – Työeläke.fi

Kommentit (2)

  1. Toit asiasta esille vain sen toisen puolen. Mikä takaa,että elämämme deadline päivä siirtyy vastaavan verran päiviä kauemmaksi, mitä jatkaisi töissä? Siis, että ei tule häviötä eläke päivien määrässä. Lisäksi alku eläke ajan päivät ovat elämänlaadun kannalta niitä arvokkaimpia ja parhaimpia päiviä lähes poikkeuksetta.

  2. Hei Raimo,

    Toinen vaihtoehto lähestyä asiaa olisi ollut esiin nostamasi elinkaaritulojen näkökulma. Silloin laskelmassa olisi tarvittu useita oletuksia, kuten arvio jäljellä olevasta elinajasta ja tulevien tulojen arvostamisesta (diskonttaamisesta). Nämä ovat asioita, joissa todennäköisesti henkilöiden välillä on suuria eroja, ja keskiarvon käyttäminen sekin olisi hankaloittanut lisää kokonaisuuden hahmottamista. On myös todennäköistä, että monelle ei ole helppoa miettiä tulojen määrää ja kulutustarpeitaan esimerkiksi useamman vuosikymmenen päähän tästä hetkestä.
    Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että mitä pidempään henkilö elää, sitä enemmän hän hyötyy lykkäyksestä koko elinkaaren eläketulojen näkökulmasta. Työssä jatkamisesta saatavien palkkatulojen huomiointi elinkaaren tuloihin toisi tarkasteluun lisätekijän – kokonaistulojen näkökulmasta yksi kuukausi pidempään töissä ja yksi vähemmän eläkkeellä todennäköisesti nostaisi koko elinkaaren tuloja.
    Puhtaasti taloudellisen tarkastelun lisäksi on hyvä myös pitää mielessä, että niin työssä jatkamisessa kuin eläkkeellä olossa voi olla muitakin tärkeäksi koettuja tekijöitä kuin palkka tai eläke. Esimerkiksi työpaikan sosiaaliset suhteet ja työn tuoma merkitys ja mielekäs tekeminen voivat olla joillekin syitä jatkaa työssä, kun toisille eläkkeellä olon vapaus ja mahdollisuus levätä, harrastaa tai matkustaa voivat olla tärkeitä eläkkeelle siirtymiseen kannustavia tekijöitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.