Eläkkeiden taso ja eläkkeensaajien toimeentulo

Kolmasosalla vanhuuseläkeläisten kotitalouksista on velkaa, ilmeni syksyllä 2020 tekemässämme kyselytutkimuksessa. Pienituloisille velan takaisinmaksu on usein taloudellinen taakka.

Eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläketaso ei ole reaalisesti noussut 2010-luvun taitteen jälkeen. Tämä poikkeaa aiemmasta kehityksestä, jossa eläkkeelle siirtyneiden eläkkeiden taso on ollut vuosi vuodelta korkeampi.

Eläkeläisten omien kokemusten perusteella hyvä terveys ja puolisolta, sukulaisilta tai tuttavilta saatu apu ovat toimeentuloa helpottavia tekijöitä. Heikko terveydentila sekä kulut asumisesta ja liikkumisesta korostuvat puolestaan toimeentulovaikeuksia aiheuttavina tekijöinä. Eläkeläisten toimeentulo on moniulotteinen kokonaisuus.

Suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin, kun verrataan tilannetta muihin EU-maihin. Eläkkeiden ostovoima on vähän EU-maiden keskiarvoa korkeampi, eläkeikäisten köyhyysriski matalampi, ja eläkeläiset ovat varsin tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vertailussa korostuu kuitenkin suomalaisten yksin asuvien ja 75 vuotta täyttäneiden keskimääräistä heikompi tilanne.

Eläkeikäiset saavat pääosan tuloistaan eläkkeistä, mutta myös työstä, omaisuudesta ja muista etuuksista kertyy tuloja. Kokemus tulojen riittävyydestä riippuu paitsi tulojen määrästä myös tulonlähteestä, osoittaa uusi tutkimuksemme.

Voimakkaan inflaation takia työeläkeindeksi kasvaa vuoden 2023 alussa selvästi enemmän kuin palkkakerroin. Tämän takia vuoden 2022 puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen yli lykkäävä.

Vanhuuseläkeikäisillä tulot ovat usein lähempänä köyhyysrajaa kuin työikäisillä. Lisäksi heidän tulonsa vaihtelevat keskimääräistä vähemmän. Siksi köyhyysrajan muutokset aiheuttavat vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin suurempia muutoksia kuin muilla ikäryhmillä.

Sunnuntaina juhlitaan äitejä ja heidän panostaan lasten, perheen ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Äitiys on voinut tarkoittaa myös työuran ja eläketurvan menetyksiä. Nykyäideillä menetykset voivat olla vähäisempiä, kun perhevapaat kerryttävät eläkettä ja tänä vuonna voimaan tuleva perhevapaauudistus kannustaa jakamaan perhevapaita tasaisemmin isän kanssa.

Työkyvyttömyyseläkeläisten keskimääräinen eläke on kymmenessä vuodessa pienentynyt noin kolmella prosentilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä on kuitenkin korotettu säännöllisesti työ- ja kansaneläkeindekseillä, eikä merkittäviä heikennyksiä ole tehty. Pienentymisen syynä onkin työkyvyttömyyseläkkeen saajien ikärakenteen nuorentuminen ja eläkeaikojen pidentyminen.

Taloudellisen avun antaminen kertoo mahdollisuuksista ja haluista tukea perheenjäseniä taloudellisesti. Avun saaminen kuvaa tarvetta taloudelliselle tuelle tilanteessa, jossa omat tulot eivät riitä. Yhdessä nämä kertovat ylisukupolvisista suhteista.