Maastamuuton väheneminen alentaisi työeläkemaksua lähivuosikymmeninä

Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen -raportissa (26.11.2019) tarkastelen muuttoliikkeen vaikutuksia työllisten määrään, eläkemenoon, -maksuun ja etuustasoon. Tässä kirjoituksessa keskityn siihen, miten maastamuuton väheneminen vaikuttaisi eläketurvan rahoitukseen. Käsittelen tarkemmin skenaariota, jossa maastamuutto vähenee 10 000 henkilöllä vuodessa. Nettomaahanmuutto kasvaa siis 10 000 henkilöllä tässäkin skenaariossa.

Maastamuuttajien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin 15 000 henkilöä ja peruslaskelmassa maastamuuttajien määrä on samantasoista. Siten maastamuuton väheneminen 10 000 henkilöllä vuosittain tarkoittaisi maastamuuton hyvin merkittävää vähenemistä.

Maastamuuttajat pääosin hyvin työllistyviä

Suomessa syntyneiden maastamuutto on ollut 1990-luvulta asti paluumuuttoa suurempaa. Pois muuttavat ovat pääosin työikäisiä. Suurin todennäköisyys muuttaa maasta on hyvin työllistyvien ryhmään kuuluvilla maahanmuuttajilla.

Skenaariossa maastamuutto vähenee niin, että maahan jää vuosittain 10 000 henkilöä peruslaskelmaa enemmän eli nettomaahanmuutto on 25 000 henkilöä vuodessa vuosina 2020–2085.

Maastamuuton vähenemisen myötä Suomessa syntyneiden osuus väestöstä ja erityisesti työikäisistä jää suuremmaksi kuin maahanmuuton kasvuskenaarioissa. Vuonna 2018 työikäisistä noin kymmenen prosenttia on ulkomailla syntyneitä. Peruslaskelmassa noin neljäsosa ja maahanmuuton kasvuskenaarioissa noin 35 prosenttia työikäisistä on ulkomailla syntyneitä laskentajakson lopussa.

Jos nettomaahanmuuton kasvu saavutetaan maastamuuton vähenemisellä, jää ulkomailla syntyneiden osuus alle 30 prosenttiin työikäisistä laskentajakson lopussa. Ulkomailla syntyneiden osuuden kasvu johtuu siitä, että tässä skenaariossa peruslaskelmaa suurempi osa maahanmuuttajista asettuu pysyvästi Suomeen.

Maastamuuttajat maahanmuuttajia vanhempia

Maastamuutto painottuu vanhempiin ikäluokkiin kuin maahanmuutto eikä sen väheneminen nuorenna väestön ikärakennetta yhtä paljon kuin maahanmuuton kasvu. Työikäisten määrä jää pienemmäksi kuin maahanmuuton kasvuskenaarioissa.

Maasta muuttavien paremman työllisyysasteen vuoksi työllisten määrä nousisi tässä skenaariossa kuitenkin maahanmuuttoskenaarioita suuremmaksi 2060-luvun loppupuolelle saakka. Sen jälkeen työllisten määrä laskee lähelle maahanmuuton kasvuskenaarioiden työllisten määrää johtuen työikäisten määrän vähenemisestä.

Jos nettomaahanmuuton kasvu saavutettaisiin pelkästään maastamuuton vähenemisellä, jäisivät työeläkemenot ja -maksut maahanmuuton kasvuskenaarioita matalammiksi vuosisadan puoliväliin saakka. Erot muihin skenaarioihin tasoittuisivat 2080-luvulle mennessä.

Tiedote: Maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta (26.11.2019)
Raportti: Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen
Bloggaus: Kuinka eläkelaskelmat maahanmuuttoskenaarioista tehtiin? (Tuija Nopola)

0 kommenttia

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *