Eläkeiän nousu on lisännyt työllisyyttä vanhan uuden eläkeiän välillä, mutta samalla myös työn ulkopuolella olevien osuus on kasvanut. Tästä huolimatta asteittainen eläkeiän korotus tuo merkittävän potin valtion kassaan. Tämä havaittiin hiljattain julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Terveys, taloudellinen autonomia ja sukupuoli ovat vahvimmin yhteydessä työkyvyttömyyseläkeläisten hyvinvointiin. Selvitin pro gradu -tutkielmassani, mitkä tekijät vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeläisten kokemaan hyvinvointiin, kirjoittaa yhteiskuntatutkimuksen maisteri Matilda Kivelä.
Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaneiden määrä oli toistaiseksi korkeimmillaan helmikuussa 2025. Sen jälkeen eläkkeiden määrä kääntyi hitaaseen laskuun. Helmikuussa eläkkeensaajia oli 72 500, heinäkuussa 3 400 vähemmän. Laskun voi odottaa jatkuvan ainakin tämän vuoden.
Uuden Eläkebarometrin mukaan reilu puolet vastaajista piti eläkejärjestelmää luotettavana, kun neljännes suhtautui siihen kriittisesti. Yleinen luottamus eläkejärjestelmään, näkemys eläkevarojen hoidon luotattavuudesta sekä arviot eläkeajan toimeentulosta olivat selvästi aiempia vuosia alemmalla tasolla. Tulokset heijastelevat lisääntynyttä epävarmuutta, mutta osin erot voivat johtua muutoksista tutkimusaineiston keruussa.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myöhentynyt, kun alin vanhuuseläkeikä on noussut vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti. Jatkuuko eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen myös tulevaisuudessa, kun alin eläkeikä nousee yhä korkeammaksi?
Monilla on epäselvyyttä siitä, miten työskentely vakuutetaan. Työeläkelakien mukaan asia on kuitenkin selvä: ansiotyötä tekevät työnsuorittajat vakuutetaan joko työntekijöinä tai yrittäjinä.
Kuluttajahintojen nousu näkyi poikkeuksellisen suurina työeläkeindeksikorotuksina vuosina 2023 ja 2024. Korotukset vaikuttivat eläkkeelle siirtymisen ja sen ajoittumisen taloudellisiin kannustimiin. Vertailemalla eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen molemmin puolin voidaan arvioida taloudellisen harkinnan merkitystä.
Itse arvioidun työkyvyn kehityksessä vuosikymmenet eivät ole veljeksiä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä väestön työkyky parani etenkin vanhemmissa ikäryhmissä, mutta sittemmin hyvä kehitys on pysähtynyt ja kääntynyt jopa huonompaan suuntaan. Tarkastelimme tuoreessa artikkelissa työkyvyn kehitystä työmarkkina-aseman mukaan.
Kesä ja festivaalit lähestyvät, ja Euroopan kiertue kolkuttelee ovella. Kun muusikko suuntaa ulkomaille töihin, on aika selvittää, minkä maan sosiaaliturvaan hän kuuluu, eli hakea A1-todistusta.
Yhteistyö on voimaa ja yksi plus yksi on vähintään kolme. Nämä osoitettiin todeksi, kun lyöttäydyimme työeläkealana yhteen muiden toimijoiden kanssa elämäntapahtumalähtöiseen palvelumuotoiluprojektiin.
