55–65-vuotiaiden työllisyys on kohentunut varsin paljon. Vuosien 2012 ja 2024 välillä työllisyysaste on noussut 51 prosentista 66 prosenttiin. Kasvu on ollut erityisen nopeaa yli 60-vuotiailla. Selvitimme, missä määrin kasvun taustalla on se, että työssäkäyvät ovat entistä useammin samanaikaisesti työttömänä tai eläkkeellä.
ETK:n tuoreessa julkaisussa ”Yrittäjien YEL-työtulot ja verotettavat ansiotulot” (Hägele ja Iire 2025) analysoidaan yrittäjien tulotietoja vuodelta 2022. Tässä blogissa esitetään lisätietoja yrittäjien lukumäärien jakautumisesta erilaisiin työtulo- ja ansiotuloluokkiin julkaisun tekoon käytetyn aineiston pohjalta.
YEL:n kehittämistä koskeva Jukka Rantalan selvitys on nyt julkistettu. On myös kuultu ministeri Sanni Grahn-Laasosen ajatukset YEL:iä ja selvitystä koskien. Siinä missä Rantala puhui ansioihin pohjautuvaan YEL-vakuuttamiseen siirtymisestä, ministeri puhui pyrkimyksestä vastata yrittäjien kokemuksiin ja taloustilanteeseen. On avoin kysymys, voidaanko nämä yhdistää.
Noin viidesosa kuntoutustuen aloittaneista palaa työelämään neljän vuoden kuluessa. Kahdella kolmasosalla eläke jatkuu ja useimmiten se muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi. Osakuntoutustukea saavat tyypillisesti jatkavat työssä osa-aikaisesti eläkkeen rinnalla. Työhön palanneet ovat pääosin olleet työssä ennen kuntoutustuen alkua.
Maatalousyrittäjien työtulot ovat pysyneet viime vuosikymmeninä vakaina samalla kun muiden yrittäjien työtulot ovat laskeneet merkittävästi. Lisäksi MYEL-yrittäjien eläkevakuutetut kokonaistulot ovat nousseet muita yrittäjiä enemmän. Muutos kertonee maatalouden rakennemuutoksesta, jossa maataloustyön lisäksi tuloja haetaan myös muualta.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke on muodostunut suosituksi. Ei ole kuitenkaan kovinkaan paljon tietoa siitä, miten eläkettä käytetään. Selvitimme ensimmäistä kertaa, miten nettotulot muuttuvat osittaisen vanhuuseläkkeen ottamisen myötä. Tulosten perusteella osittainen vanhuuseläke ei kovinkaan usein tarkoita merkittävää lisätuloa. Tätä selittävät työmarkkina-asema ja sen kehitys.
Lokakuun puolivälissä pohjoismaisten sosiaaliturvasektoreiden asiantuntijat tapasivat sähköisen tiedonvaihdon ja digitaalisen yhteistyön kokouksessa Islannissa. Tapaamisessa keskityttiin yhteisen tietojenvaihdon sujuvoittamiseen ja yhteistyön hyvien käytäntöjen soveltamiseen. Keskusteluiden painopiste on siirtymässä nykyisestä sähköisestä tiedonvaihdosta yhä enenevässä määrin kohti laajempaa digitalisaation soveltamista.
Eläkeiän nousu on lisännyt työllisyyttä vanhan uuden eläkeiän välillä, mutta samalla myös työn ulkopuolella olevien osuus on kasvanut. Tästä huolimatta asteittainen eläkeiän korotus tuo merkittävän potin valtion kassaan. Tämä havaittiin hiljattain julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Terveys, taloudellinen autonomia ja sukupuoli ovat vahvimmin yhteydessä työkyvyttömyyseläkeläisten hyvinvointiin. Selvitin pro gradu -tutkielmassani, mitkä tekijät liittyvät työkyvyttömyyseläkeläisten kokemaan hyvinvointiin, kirjoittaa yhteiskuntatutkimuksen maisteri Matilda Kivelä.
Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaneiden määrä oli toistaiseksi korkeimmillaan helmikuussa 2025. Sen jälkeen eläkkeiden määrä kääntyi hitaaseen laskuun. Helmikuussa eläkkeensaajia oli 72 500, heinäkuussa 3 400 vähemmän. Laskun voi odottaa jatkuvan ainakin tämän vuoden.
