Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaneiden määrä oli toistaiseksi korkeimmillaan helmikuussa 2025. Sen jälkeen eläkkeiden määrä kääntyi hitaaseen laskuun. Helmikuussa eläkkeensaajia oli 72 500, heinäkuussa 3 400 vähemmän. Laskun voi odottaa jatkuvan ainakin tämän vuoden.
Uuden Eläkebarometrin mukaan reilu puolet vastaajista piti eläkejärjestelmää luotettavana, kun neljännes suhtautui siihen kriittisesti. Yleinen luottamus eläkejärjestelmään, näkemys eläkevarojen hoidon luotattavuudesta sekä arviot eläkeajan toimeentulosta olivat selvästi aiempia vuosia alemmalla tasolla. Tulokset heijastelevat lisääntynyttä epävarmuutta, mutta osin erot voivat johtua muutoksista tutkimusaineiston keruussa.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myöhentynyt, kun alin vanhuuseläkeikä on noussut vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti. Jatkuuko eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen myös tulevaisuudessa, kun alin eläkeikä nousee yhä korkeammaksi?
Monilla on epäselvyyttä siitä, miten työskentely vakuutetaan. Työeläkelakien mukaan asia on kuitenkin selvä: ansiotyötä tekevät työnsuorittajat vakuutetaan joko työntekijöinä tai yrittäjinä.
Kuluttajahintojen nousu näkyi poikkeuksellisen suurina työeläkeindeksikorotuksina vuosina 2023 ja 2024. Korotukset vaikuttivat eläkkeelle siirtymisen ja sen ajoittumisen taloudellisiin kannustimiin. Vertailemalla eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen molemmin puolin voidaan arvioida taloudellisen harkinnan merkitystä.
Itse arvioidun työkyvyn kehityksessä vuosikymmenet eivät ole veljeksiä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä väestön työkyky parani etenkin vanhemmissa ikäryhmissä, mutta sittemmin hyvä kehitys on pysähtynyt ja kääntynyt jopa huonompaan suuntaan. Tarkastelimme tuoreessa artikkelissa työkyvyn kehitystä työmarkkina-aseman mukaan.
Kesä ja festivaalit lähestyvät, ja Euroopan kiertue kolkuttelee ovella. Kun muusikko suuntaa ulkomaille töihin, on aika selvittää, minkä maan sosiaaliturvaan hän kuuluu, eli hakea A1-todistusta.
Yhteistyö on voimaa ja yksi plus yksi on vähintään kolme. Nämä osoitettiin todeksi, kun lyöttäydyimme työeläkealana yhteen muiden toimijoiden kanssa elämäntapahtumalähtöiseen palvelumuotoiluprojektiin.
Väestön ikääntymisen takia Suomessa ja Ruotsissa on haluttu pidentää työuria. Tähän tavoitteeseen on molemmissa maissa pyritty ensisijaisesti eläkeikää nostamalla. Pidempiä työuria on tavoiteltu myös eläkkeisiin liittyvien rahallisten houkuttimien ja verotuksen avulla. Verotus on lähtökohtaisesti matalampaa Ruotsissa, mutta länsinaapurissa verotukseen vaikuttaa lisäksi eläkkeensaajan ikä ja eläkkeen tarkoitus.
Eläketurvakeskus julkaisi 24.1. tiedotteessaan tiivistyksen eläkeuudistusta koskevan sopimuksen vaikutuksista. Tarkemmin arvioista voi lukea myöhemmin julkaistavassa kolmikantatyöryhmän raportissa. Tässä bloggauksessa suhteutan uudistussopimusta aikaisempiin uudistuksiin ja arvioin sisällöstä käytyä keskustelua ETK:n vaikutusarvioiden pohjalta.
