Työeläke on luotu tueksi eri elämäntapahtumiin
Yhteistyö on voimaa ja yksi plus yksi on vähintään kolme. Nämä osoitettiin todeksi, kun lyöttäydyimme työeläkealana yhteen muiden toimijoiden kanssa elämäntapahtumalähtöiseen palvelumuotoiluprojektiin.
Yhteistyö on voimaa ja yksi plus yksi on vähintään kolme. Nämä osoitettiin todeksi, kun lyöttäydyimme työeläkealana yhteen muiden toimijoiden kanssa elämäntapahtumalähtöiseen palvelumuotoiluprojektiin.
Väestön ikääntymisen takia Suomessa ja Ruotsissa on haluttu pidentää työuria. Tähän tavoitteeseen on molemmissa maissa pyritty ensisijaisesti eläkeikää nostamalla. Pidempiä työuria on tavoiteltu myös eläkkeisiin liittyvien rahallisten houkuttimien ja verotuksen avulla. Verotus on lähtökohtaisesti matalampaa Ruotsissa, mutta länsinaapurissa verotukseen vaikuttaa lisäksi eläkkeensaajan ikä ja eläkkeen tarkoitus.
Eläketurvakeskus julkaisi 24.1. tiedotteessaan tiivistyksen eläkeuudistusta koskevan sopimuksen vaikutuksista. Tarkemmin arvioista voi lukea myöhemmin julkaistavassa kolmikantatyöryhmän raportissa. Tässä bloggauksessa suhteutan uudistussopimusta aikaisempiin uudistuksiin ja arvioin sisällöstä käytyä keskustelua ETK:n vaikutusarvioiden pohjalta.
Joulukuun alussa julkaistiin vanhuuseläkeiän muutosta tarkasteleva tilasto. Se osoittaa selkeästi, että vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen on myöhentänyt eläkkeelle siirtymistä ja pidentänyt työuria loppupäästä. Muutos on tukenut vahvasti vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisintä tavoitetta.
Eläkeasioiden tunteminen ei juurikaan heijastu siihen, miten paljon eläketurvaan luotetaan. Erot luottamuksessa juontuvat ennemminkin väestöryhmittäisistä eroista kuin eläketurvan tuntemisesta. Yksi väestöryhmä kuitenkin muodostaa poikkeuksen: matalasti koulutetuilla eläketieto on yhteydessä luottamukseen.
Miten eläkkeiden taso ja ryhmien väliset eläke-erot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessa vuosina 2006, 2011, 2017 ja 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ja heidän eläkkeitään. Tutkimuksessa eroteltiin monenlaisia taustatekijöitä, ja ensimmäistä kertaa otettiin huomioon myös osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen ja maahanmuuttotausta.
Yksi Eläketurvakeskuksen (ETK) lakisääteisistä tehtävistä on yrittäjien vakuuttamisvelvollisuuden valvominen. Tämän vuoden alusta voimaan tulleen lainmuutoksen ansiosta yrittäjien massamuotoinen valvonta laajeni koskemaan kaikkia keskeisiä yrittäjäryhmiä. Yrittäjän eläkelakiin (YEL) lisättiin ETK:lle oikeus saada vakuuttamisvelvollisuuden valvomista varten tietoja myös osakeyhtiön osakkaista.
Usein sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kuvataan kahden ryhmän – nuorten ja ikääntyneiden – vastakkainasetteluna. Mutta onko tämä todella paras tapa analysoida asiaa? Yhdysvaltalaisen filosofin Norman Danielsin ”järkevän elinkaaren malli” (prudential lifespan account) tarjoaa kysymykseen toisenlaisen näkökulman.
Työeläkejärjestelmän lainsäädännössä on jälleen kerran odotettavissa isompia ja pienempiä muutoksia. Avaan tässä kirjoituksessa niistä keskeisimpiä.
Yhteistarkastukset ovat osa Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemää valvontaa. ETK:n työnantajatarkastajat tekevät tarkastuksia yhteistyössä viranomaisten kanssa. Roolinamme on valvoa, että työnantajat ja yrittäjät ovat hoitaneet lakisääteisen vakuuttamisvelvollisuutensa. Tarkastuksia tehdään erilaisissa kohteissa rakennus-, tapahtuma- ja ravintola-aloilla.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.