Ajankohtaisia muutoksia työeläkelainsäädännössä
Työeläketurvaa kehitetään harvemmin tehtävillä isoilla uudistuksilla ja lisäksi jatkuvalla lainsäädännön kehittämisellä. Vaikka yksittäiset lakimuutokset voivat vaikuttaa pieniltä, niillä varmistetaan työeläkkeen toimivuus myös muuttuvassa työelämässä. Nostan esiin muutamia työeläkealan kannalta ajankohtaisia lakihankkeita.
Työeläkejärjestelmää on aina uudistettu säännöllisesti, ja näin on huolehdittu työeläketurvan toimivuudesta. Syksyn vilkkaan eläkekeskustelun pyörteissä on jo voinut unohtua, että tällä hallituskaudella on tehty iso eläkeuudistus, ja se on jo tullut voimaan. Uudistuksella vahvistettiin työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä. Eläke-etuuksien määräytymiseen tai ikärajoihin ei tässä uudistuksessa tehty muutoksia.
Yrittäjien eläketurvaa uudistetaan edelleen
Vuoden 2023 työtulouudistuksen jälkeen yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä on jatkettu. Hallitus linjasi kevään kehysriihessä yrittäjien eläkejärjestelmän jatkouudistuksesta, ja muutosesitystä on valmisteltu ministeriössä tämän jälkeen tiukalla aikataululla. Yrittäjien eläkemaksujen rahastoinnista ja YEL-järjestelmän toimeenpanon tehostamisesta on vielä odotettavissa oma selvityksensä.
Valmisteltavana olevan esityksen keskeinen muutos on, että yrittäjä voisi jatkossa valita eläkevakuuttamisensa perusteeksi joko työpanoksen arvoon perustuvan nykyisen laskennallisen YEL-työtulon tai yrittäjätoiminnan veronalaiset ansiotulot. Tavoitteena on lisätä joustavuutta ja tarjota yrittäjille hallittua valinnanmahdollisuutta.
Mahdollisuus käyttää ansiotuloja eläkevakuuttamisen perusteena on tervetullut uudistus. Mallin toimivuus edellyttää ajantasaisia tulotietoja. Osalle yritysmuodoista näitä on saatavissa Tulorekisteristä, ja osalla tiedot perustuvat aiemmin vahvistettuun verotukseen. Jotta ajantasaiset ansiotulotiedot olisivat käytettävissä kaikissa yritysmuodoissa, tietopohjaa on edelleen kehitettävä. Uudistukset ovat työn alla Verohallinnon VirTa-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa yritysten taloustietojen saatavuutta ja ajantasaisuutta.
Työkyvyttömyyseläkkeen ja työn yhteensovittamiseen ratkaisu
Työkyvyttömyyseläkkeen ja eläkkeensaajan työansioiden yhteensovittamiseen on etsitty toimivaa mallia jo pitkään. Nyt ratkaisuksi on ehdotettu joustomallia. Sitä koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Joustomallissa työkyvyttömyyseläkkeensaaja voi käyttää joustosummaa työansioiden vaihteluiden tasaamiseen, ja vaikutuksia maksettavaan eläkkeeseen tulee vasta jouston käyttämisen jälkeen.
On hyvä, että eläkkeen ja ansioiden yhteensovitukseen saatiin pysyvä ja työskentelyyn kannustava ratkaisu. Esitetyn mallin työllisyysvaikutukset on arvioitu maltillisiksi, mutta malli on selkeä ja se kohtelee kaikkia työkyvyttömyyseläkkeensaajia samalla ennakoitavalla tavalla.
Eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintaa koskevaa sääntelyä uudistetaan
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys, jolla täsmennetään eläkesäätiöiden ja eläkekassojen mahdollisuutta hankkia yksityisiltä palveluyrityksiltä eläkeasioiden käsittelyä tukevia palveluita. Muutoksen tavoitteena on varmistaa, että eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskeva sääntely täyttää perustuslain vaatimukset julkisten hallintotehtävien hoidosta.
Esitys ei olennaisesti muuta nykyisiä käytäntöjä, vaan selkeyttää niitä. Samalla se tukee eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintamahdollisuuksia sekä säilyttää työnantajien vaihtoehdot eläketurvan järjestämisessä.
Alustatyöhön uutta sääntelyä
Elokuussa lausunnoilla oli uusi alustatyölaki, jolla toteutetaan kansallisesti EU-direktiivi työehtojen ja työolojen parantamisesta alustatyössä. Uudessa laissa säädetään työsuhdeolettamasta. Työsuhdeolettama kääntää todistustaakan työsuhteen olemassaolosta alustatyöntekijältä alustayritykselle. Tarkoituksena on, että alustojen välityksellä työskentelevien henkilöiden kohdalla olisi helpompaa määritellä, onko kyseessä työntekijä vai yrittäjä. Työsuhdeolettamaa ei ehdotuksen mukaan sovellettaisi sosiaaliturvaan.
Jatkotyössä tulisi arvioida, olisiko työsuhdeolettamaa perusteltua soveltaa myös sosiaalivakuutuksessa. Yhtenäinen sääntely helpottaisi työntekijän ja yrittäjän välisen rajanvedon tekemistä sekä vähentäisi viranomaisten tarvetta pitkäkestoisiin tapauskohtaisiin selvityksiin. Työsuhdeolettama ja alustayrityksen näyttövelvollisuus helpottaisi merkittävästi myös työeläkevakuuttamisen valvontaa, joka on Eläketurvakeskuksen lakisääteinen tehtävä.
EU-uudistukset muuttavat A1-todistusten käsittelyä
Kansainvälisesti ajankohtaista on EU:n sosiaaliturva-asetusten uudistus, joka on vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen viimein valmistunut ja hyväksytty. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä väärinkäytöksiä ja selkeyttää sosiaaliturvan yhteensovittamista EU-maiden välillä. Muutokset vaikuttavat merkittävästi A1-todistusten myöntämiseen.
Syyskuussa julkaistiin myös Euroopan komission ESSPASS-asetusehdotus, jonka tavoitteena on sähköistää rajat ylittävissä tilanteissa käytettävät sosiaaliturva-asiakirjat ja mahdollistaa niiden reaaliaikainen todentaminen eri jäsenvaltioissa. Ehdotus on osa EU:n Fair Labour Mobility Package -säädöspakettia.
ETK:n kannalta keskeisin muutos on A1-todistuksen liittäminen eurooppalaiseen digitaaliseen identiteettilompakkoon. Komissio ehdottaa uudistukselle nopeaa aikataulua: A1-todistus olisi tarkoitus ottaa käyttöön digilompakoissa jo vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.
