Blogit

Korona-aika on heikentänyt työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa tälle vuodelle. Maksutulon ja työeläkemenon erotus voi nousta 3,7 miljardiin ja puskureita on käytettävä ajateltua enemmän. Vaikutus jatkuu lähivuosina ainakin maksutasossa. Pidemmän aikavälin vaikutusta ei vielä tiedetä. Riskejä on mutta voi käydä hyvinkin.

Eläketurvaan liittyvissä otsikoissa, tarinoissa ja mielikuvissa korostuvat usein työura, sijoitustuotot ja ikärajat. Eläketurvan karttuminen lapsen hoidosta jää usein vähemmälle huomiolle. Perhevapailta on kuitenkin kertynyt yhdenmukaisin säännöin eläkettä jo vuodesta 2005. Mutta tietävätkö ihmiset tätä seikkaa?

Uusimuotoinen yrittäjyys on yleistynyt viime vuosina. Työkorvauksia saaneiden sekä laskutuspalveluyritysten kautta työtä tekevien määrät ovat kasvaneet noin 30 000 henkilöön. Nämä palvelut ja järjestelyt tarjoavat monille matalan kynnyksen mahdollisuuden hankkia toimeentuloa ja työllistyä. Yrittäjyyden muutos ja itsensä työllistäminen ilmiöinä haastavat sekä veronkantoa että työeläkevakuuttamista, mutta ne vaikuttavat myös ihmisten ajatteluun.

Eläketurvakeskus julkaisi syyskuussa Skeneraattori-sovelluksen. Skeneraattorilla voi generoida erilaisia skenaarioita yhdistelemällä pitkän aikavälin laskelmien herkkyystarkastelujen oletuksia. Eri oletusten yhteisvaikutus ei ole aina ilmeinen.

Naisten miehiä vähäisemmät ansiot koko työuran ajan johtavat matalampaan työeläkkeeseen. Kun katsotaan viiden eri ikäluokan esimerkkitapauksia, ovat naisten ansiot ja eläkkeet kaikilla pienempiä kuin miehillä. Perhevapailta kertyy eläkettä, mutta lastenhoitovuosien ansiot jäävät myös nuoremmilla ikäluokilla selvästi miesten ansioista.

Työeläke karttuu työstä, mutta ei vain työstä. Eläke karttuu myös useiden sosiaalietuusjaksojen aikana ja työkyvyttömyyseläkkeisiin lisätään niin sanottu tulevan ajan karttuma. Selvitimme vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläkkeen karttumista. Vuoden 2004 jälkeen karttuneet eläkkeet perustuivat 90 prosenttisesti työansioihin. Sosiaalietuusjaksoista ansiosidonnainen työttömyysturva oli tärkein eläkettä kartuttava jakso.

Työttömyysturvan lisäpäivien, joita on julkisuudessa kutsuttu myös työttömyys- tai eläkeputkeksi, tavoitteena on ikääntyvien työttömien toimeentulon turvaaminen, mutta sen on havaittu myös lisäävän työttömyyttä.

Viime vuonna saavutettiin Suomen historian heikoimmat syntyvyysluvut. Lapsia syntyi alle 46 000 ja keskimääräistä lapsilukua mittaava niin sanottu hedelmällisyysluku laski Tilastokeskuksen mukaan 1,35:en. Taso on matala niin historiaan kuin muihin maihin verrattuna. Vielä kymmenen vuotta sitten lapsia syntyi vuosittain noin 60 000 ja hedelmällisyysluku oli noin 1,8.

Työllisyysasteen parantaminen on nostettu keskeiseksi keinoksi korjata julkista taloutta ja saada velkaantuminen taittumaan. Valtionvarainministeriön työllisyyspaketissa esitettiin varttuneen työvoiman työllisyysasteen nostamisen välineeksi osittaisen vanhuuseläkkeen poistamista. Se ei kuitenkaan välttämättä johtaisi haluttuun lopputulokseen.

Aloittavien yrittäjien työtulot keskittyvät muutamaan lukuun. Näitä ovat YEL-minimi, työttömyysturvan alaraja ja niiden tuntumassa olevat tasaluvut sekä esimerkiksi 10 000, 15 000, 20 000 ja 30 000 euroa.