Blogilistaus

Oletko sinä tai tuttusi siinä tilanteessa, että tutkinto on opinnäytettä vaille valmis? Ehkä työelämästä on jo saatu vakaa paikka ja täten tarve tutkintotodistukselle tuntuu vähäiseltä. Tutkintotodistuksen tarpeelle on myös alakohtaisia eroja. On myös mahdollista, että opinnäytetyötä kohtaan on muodostunut kammo, joka tuottaa opiskelijalle vaikeuksia edetä asian kanssa. Kuitenkin riippumatta tekijöistä, jotka ovat hidastaneet valmistumista, tutkintotodistus vaikuttaa jokaiseen opiskelijaan samalla tavalla: se kartuttaa eläkettä.

Valmistumattomat opiskelijat mietityttävät myös oppilaitoksia. Opiskelijoiden valmistuminen on yhteydessä entistä vahvemmin oppilaitosten rahoitukseen. Oppilaitokset ovat pohtineet erilaisia prosesseja, joiden avulla ne voisivat aktivoida opiskelijoita tai ottaa yhteyttä opiskelijoihin, joiden opinnoista ei puutu paljoa. Myös opinnäytetöiden ohjaamisen kehittämistä on pohdittu. Valmistuneet opiskelijat hyödyttäisivät Suomen tavoitteita koskien korkeakoulututkinnon suorittaneiden väestöosuutta.

Yksi keskustelusta puuttunut teema on se, että tutkinnon loppuun saattamisesta on opiskelijalle taloudellinen hyöty. Tässä kirjoituksessa käsiteltävä hyöty ei liity lainkaan esimerkiksi palkkaan tai työllistymistodennäköisyyteen. Hyötyä tarkastellaan nyt eläkekarttuman kautta. Ammatillinen perustutkinto tai korkeakoulututkinto on kartuttanut eläkettä vuodesta 2005 lähtien erillislain perusteella.

Tuore Eläketurvakeskuksen tutkimus antaa viitteitä siitä, että tutkintoon johtavan opiskelun ja eläkekarttuman yhteyttä ei tunneta (Tenhunen ym. 2020). Tämä siitä huolimatta, että vuosittain eläkettä kerryttävän tutkinnon suorittaa noin satatuhatta opiskelijaa. Tutkimuksen perusteella huomattava osuus suomalaisista ei tiedä, että lasten kotihoidosta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta voi kertyä eläkettä. Myös 25–34-vuotiaiden joukossa niiden, jotka tiesivät tämän, osuus oli pienempi kuin niiden, jotka eivät tienneet. Ehkä on siis tarve havainnollistaa, miten suoritetusta tutkinnosta karttuu eläkettä.

Näin tutkintotodistus kartuttaa eläkettä

Ensiksi, eläkettä karttuu vain tutkintoon johtaneesta opiskelusta. Tämä tarkoittaa sitä, että suoritetut opintopisteet eivät näy eläkeotteella. Vasta valmistuminen tuottaa eläkekarttuman. Tutkinnon suorittamisen lisäksi eläkevakuutettuja työansioita koko työuran ajalta tulee olla vähintään 18 171,45 euroa (vuoden 2020 tilanne) eläkettä myönnettäessä.

Toiseksi, opintoaste vaikuttaa eläkekarttuman suuruuteen. Ammatillisesta perustutkinnosta eläkettä karttuu 3 vuotta, ammattikorkeakoulututkinnosta 4 vuotta, alemmasta korkeakoulututkinnosta 3 vuotta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta 5 vuotta. Eläkettä karttuu ikään kuin opiskelija olisi saanut kyseisen vuosimäärän verran 757,14 (vuoden 2020 tilanne) euron kuukausipalkkaa. Eli esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinto kerryttää eläkettä 36 342,72 euron (48 kuukautta * 757,14) tulojen perusteella. Tämä tarkoittaa kertynyttä eläkettä 45,43 euroa kuukautta kohden. Eläkkeelle jäätäessä eläkekarttumat korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon ja kerrotaan syntymävuoden mukaisella elinaikakertoimella. Suomalaisten mediaanipalkka on noin 3 000 euroa. Jos oletetaan henkilön saavan mediaanipalkkaa 12 kuukauden ajan, tarkoittaa se noin 36 000 euron vuosiansioita. Toisin sanoen ammattikorkeakoulututkinto kartuttaa eläkettä saman verran kuin keskimääräinen yhden vuoden työskentely Suomessa.

Ammattikorkeakoulututkinto kartuttaa eläkettä saman verran kuin keskimääräinen yhden vuoden työskentely.

Tutkinnosta kertyvää eläkkeen määrää ei siis voi pitää vähäpätöisenä. Lisäksi monet opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa, mikä myös kartuttaa eläkettä. Toki merkityksellisintä eläkekarttuman näkökulmasta on tutkinnon yhteys työmarkkina-asemaan ja korkeampiin palkkoihin.

Kolmanneksi, eläkehyöty ei ole kertaluonteinen, vaan se korottaa eläkettä koko loppuelämän ajan. Mikäli yllä mainitun esimerkin 45,43 euroa kuukaudessa, tuntuu pieneltä summalta, kannattaa pitää mielessä, että eläkkeellä vietetään merkittävä osa elämästä. Jos keskimääräiseksi eläkkeellä oloajaksi arvioidaan noin 20 vuotta, tekee se yhteensä 240 kuukautta. Toisaalta työkyvyttömyyden kohdatessa eläkkeellä oloaika voi muodostua huomattavasti pidemmäksi. Tosin korkeampi koulutus on yhteydessä matalampaan työkyvyttömyysriskiin sekä korkeampaan elinajanodotteeseen.

Vaikka tutkinnon loppuun saattamiselle on eläkkeisiin liittyvä taloudellinen kannuste, ei kannustin kuitenkaan ole yhteydessä opintoaikoihin. Eläkettä ei kartu yhtään sen enempää, vaikka opiskelija valmistuisi esimerkiksi kolmessa vuodessa kuuden vuoden sijasta.

Opiskelija, nauti siis opiskeluajastasi, mutta pidä huoli, että tutkintotodistus tarttuu mukaan.

Aiheesta muualla

Työeläke.fi – Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *