Viime vuonna saavutettiin Suomen historian heikoimmat syntyvyysluvut. Lapsia syntyi alle 46 000 ja keskimääräistä lapsilukua mittaava niin sanottu hedelmällisyysluku laski Tilastokeskuksen mukaan 1,35:en. Taso on matala niin historiaan kuin muihin maihin verrattuna. Vielä kymmenen vuotta sitten lapsia syntyi vuosittain noin 60 000 ja hedelmällisyysluku oli noin 1,8.
Olen tämän poikkeuksellisen alkuvuoden aikana miettinyt tulevaisuuden näkymien vaikutusta kansalaisten luottamukseen eläketurvaan. Meillä on tunnetusti pitkän aikavälin rahoitushaasteita matalan syntyvyyden takia. Koronakevät on heikentänyt työllisyys- ja talousnäkymiä. Myös julkisen sektorin kasvava alijäämä, roima velanotto sekä menoleikkaus- ja veronkorotuspuheet ovat voineet nakertaa luottamusta eläketurvaan ja sen näkymiin.
Eläketurvakeskus julkaisi 30.1. raportin ”Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen”. Raportissa esitettävien syntyvyysskenaarioiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että nykyinen ennätyksellisen matala syntyvyyden taso (kokonaishedelmällisyysluku 1,35) ei jäisi pysyväksi. Eläkkeiden rahoituksen kannalta skenaariolaskelmat näyttävät siis selvästi optimistisemmilta kuin Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen perustuva eläkelaskelma.
Pääministeri Antti Rinne lisäsi kierroksia eläkekeskusteluun ehdottamalla eduskuntakeskustelussa 7.11.2019 takautuvaa korotusta työeläkekarttumiin niille, jotka ovat olleet perhevapailla ennen vuotta 2005. Avaus liittyi opposition kysymykseen siitä, miten hallitus aikoo toteuttaa hallitusohjelman kirjauksen, jossa tavoitellaan alle 1 400 euron suuruisten työeläkkeiden korottamista työeläkemaksuja muuttamatta.
Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteensa 30.9. Julkaisussa ovat mukana myös alueelliset ennusteet. Viime vuoden ennusteeseen verrattuna suurin muutos on syntyvyysluvuissa. Tilastokeskus olettaa nyt tämän vuosikymmenen toteutuneen kehityksen perusteella, että keskimääräistä lapsilukua mittaava kokonaishedelmällisyysluku olisi jatkossa vain 1,35. Kyseessä on merkittävä muutos, koska vielä viisi vuotta sitten luvun ajateltiin olevan 1,7. Uuden ennusteen mukaan vuosittain syntyvien lasten …
Työeläkkeen tavoitteena on kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Kansan- ja takuueläkkeiden tarkoituksena on turvata riittävä vähimmäiseläketaso. Eläkkeiden indeksoinnin tarkoituksena on varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen hinta- ja ansiotason muuttuessa. Mitä seuraisi, jos osa indeksikorotuksista kohdistettaisiin euromääräisesti pientä eläkettä saaville sen sijaan, että jokainen saa prosentuaalisesti yhtä suuren korotuksen?
Eläkekarttumien tai maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen vähentäisi luottamusta eläketurvaan. Leikkaus ei myöskään parantaisi nuorempien ikäluokkien asemaa millään tavoin.
Samuli Salminen lyttää Suomen Perusta -ajatushautomon sivulla Eläketurvakeskuksen laskelman. Salminen myöntää itsekin, ettei ole edes nähnyt varsinaista laskelmaa, jonka Helsingin Sanomat tilasi uutista (22.3.) varten. Suuruusluokkalaskelma on virheellisesti tulkittu Eläketurvakeskuksen ehdotukseksi.
Eläketurvakeskus julkaisi viime viikolla uusimmat pitkän aikavälin eläkelaskelmansa. Peruslaskelmassa yksityisen sektorin työeläkemaksun (TyEL-maksu) näkymät ovat vakaat noin 30 vuoden ajan, mutta sen jälkeen maksuun kohdistuu tasaisesti kohoava nousupaine. Laskentajakson lopulla eli vajaan 70 vuoden päästä nousupaine olisi jo liki 6 prosenttia palkoista. Kun tarkasteluun otetaan koko työeläkejärjestelmä, kuva rahoitustasapainosta muuttuu. Muuttuneista näkymistä huolimatta julkisen sektorin …
Mistä ihmeestä on kyse, kun te Eläketurvakeskuksessa väitätte yhtä aikaa, että eläkemaksuissa on hirmuinen korotuspaine matalan syntyvyyden takia mutta samaan aikaan järjestelmä on tasapainossa? Eihän tästä ota mitään selvää.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.