Skeneraattori avaa yhteisvaikutuksia eläkelaskelmissa
Eläketurvakeskus julkaisi syyskuussa Skeneraattori-sovelluksen. Skeneraattorilla voi generoida erilaisia skenaarioita yhdistelemällä pitkän aikavälin laskelmien herkkyystarkastelujen oletuksia. Eri oletusten yhteisvaikutus ei ole aina ilmeinen.
Monessa tapauksessa kahden tekijän yhdistäminen vaikuttaa kuin osiensa summa. Aina ei kuitenkaan käy niin. Esimerkiksi korkea tuotto helpottaa eläkemaksun korotuspaineita erityisen paljon sellaisissa skenaarioissa, jossa rahoituksen painopiste siirtyy nykyistä enemmän rahastojen suuntaan. Näin käy esimerkiksi, jos ansiotason kasvu on hidasta tai syntyvyys on matala (kuva 1).
Joskus eri tekijöiden vaikutus osuu eri ajankohtiin. Esimerkiksi matala syntyvyys kasvattaa eläkemaksujen korotuspainetta erityisesti vuosisadan jälkipuoliskolla. Sen sijaan korkea työllisyys alentaa maksua lähivuosikymmeninä, mutta ei juurikaan vaikuta pitkän aikavälin maksutasoon (kuva 2).
Parhaimmillaan Skeneraattori on mainio työkalu ymmärtämään paremmin eläkelaskelmiin vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksia. Ei muuta kuin kokeilemaan!
Linkki Etk.fi-uutiseen: Uusi skeneraattori-sovellus helpottaa eläkelaskelmien hahmottamista
Skeneraattorista tulee ensimmäisenä mieleen Speden prosenttiostaja YouTube).
Oleellista luulisi olevan sen, minkä suuruinen eläke on ostovoimaltaan [€].
Skeneraattorin ensimmäisenä parametrina on rahastojen tuotto. ”Korkean” tuoton tapauksessa esitetään parin prosenttiyksikön laskua TyEL -maksuun.
Tosiasiassa käytäntönä on, että korkeammat tuotot käytetään vain rahastojen ”vakavaraisuuden” kasvattamiseen. Tästä hyvänä/huonona esimerkkinä on vuoden 2019 tuotto (yli 10%) 14,7 mrd€, josta eläkeiden maksuun käytettiin vain 1,1 mrd€.
Rahastojen varat olivat yhtä suuret kuin oli skeneraattorinne laskema arvo vuoden 2025 lopussa. Ei puhettakaan TyEL -maksun alentamisesta.