Mistä eläke karttuu?
Työeläke karttuu työstä, mutta ei vain työstä. Eläke karttuu myös useiden sosiaalietuusjaksojen aikana ja työkyvyttömyyseläkkeisiin lisätään niin sanottu tulevan ajan karttuma. Selvitimme vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläkkeen karttumista. Vuoden 2004 jälkeen karttuneet eläkkeet perustuivat 90 prosenttisesti työansioihin. Sosiaalietuusjaksoista ansiosidonnainen työttömyysturva oli tärkein eläkettä kartuttava jakso.
Työeläke karttuu vuotuisten työansioiden perusteella. Lisäksi eläkettä karttuu useiden sosiaalietuusjaksojen ajoilta ja työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan perusteella. Keskeisimpiä etuusjaksoja ovat ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha ja vanhempainvapaat. Tulevan ajan karttuma tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläke karttuu työkyvyttömyyden alkamisesta vanhuuseläkeikään asti. Ilman tulevan ajan osaa työkyvyttömyyseläkkeet varsinkin nuorten kohdalla jäisivät mataliksi.
Yllä kuvatut eläkkeen määräytymisen periaatteet ovat olleet voimassa vuoden 2005 alusta lähtien. Tätä ennen työsuhteen pituus ja työsuhteen loppupään ansiot määrittivät karttuvan eläkkeen määrän. Työsuhteen sisään jääneet poissaolot työstä eivät välttämättä vähentäneet eläkettä lainkaan. Työttömyysjaksojen ajalta tuli työeläkelisää.
Tähän asti ei ole selvitetty missä määrin eläkkeet ovat karttuneet suoraan työansioista ja mikä on muiden kartuttamisperusteiden merkitys. Teimme nyt selvityksen vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläkkeiden karttumista. Seuraavassa muutamia poimintoja siitä mitä saimme selville.
Tuleva aika merkittävä työkyvyttömyyseläkeläisille
Keskimääräinen vuonna 2017 alkanut työeläkelakien mukainen vanhuuseläke oli runsas 1700 euroa kuukaudessa. Tämä keskiarvo sisältää suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneet ja he, joiden työkyvyttömyyseläke muuttui vanhuuseläkkeeksi kyseisenä vuotena. Kansaneläke ja takuueläke täydentävät pieniä työeläkkeitä, mutta nämä Kelan eläkkeet eivät sisälly tarkasteluumme.
Yllä mainitusta runsaan 1700 euron eläkkeestä keskimäärin 630 euroa eli vajaat 40 prosenttia oli karttunut vuoden 2004 jälkeen. Tästä 630 eurosta keskimäärin 90 prosenttia perustui suoraan ansiotuloihin. Loput 10 prosenttia karttui tulevan ajan (5,5 % eli 35 €/kk) ja sosiaalietuusjaksojen (4,4% eli 28 €/kk) perusteella.
Tulevan ajan karttuma on siis keskiarvojen valossa varsin rajallinen vanhuuseläkekarttuman peruste. Kuitenkin työkyvyttömille se on merkittävä osa työeläkkeestä. Täydeltä työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen työeläke oli 1350 €/kk, tästä tulevan ajan karttuma muodosti keskimäärin 200 €/kk.
Ansiosidonnaiselta karttunut eläke tärkeä eläkeputkeen päätyneille
Eläkkeen karttumisen kannalta selvästi tärkein sosiaalietuusjakso oli ansiosidonnainen työttömyyspäivärahakausi noin 80 prosentin osuudella. Tosin 2017 eläkkeelle siirtyneet ehtivät kartuttaa sosiaalietuusjaksojen ajalta eläkettä vasta vuodesta 2005 lähtien eli työuransa loppupuolelta lähtien. Ajan kuluessa muiden sosiaalietuusjaksojen suhteellinen merkitys tulee kasvamaan.
Työttömyysjaksojen aikainen karttuma oli erityisen merkittävä työttömyysturvan lisäpäivillä olleille. Heidän keskimääräinen työeläkkeensä oli 1330 €/kk. Tästä työttömyysjaksojen ajalta karttunut eläke muodosti keskimäärin noin 120 €/kk.
Eri tekijät painottuivat eri tavoin eri suuruisissa eläkkeissä ja eri sektoreilla työskentelevillä. Luonnollisesti myös sukupuolten välillä on eroja. En yritä kertoa kaikkea tässä postauksessa. Sen sijaan kehotan sinua tutustumaan muistioomme ”Mistä vuonna 2017 alkaneet vanhuuseläkkeet karttuivat?”, jonka laadimme työryhmällä Tatu Knuutila, Jukka Lampi, Tiina Palotie-Heino ja Ismo Risku.
Lopuksi pieni varauma. Tulokset perustuvat laskennallisiin eläkkeisiin. Tiedämme, että nämä laskennalliset eläkkeet eivät olleet kaikkien yksilöiden kohdalla samoja kuin heidän todelliset eläkkeensä. Uskon kuitenkin, että tuloksemme kuvaavat todellista eläkkeen kartusta verraten tarkasti.
Mistä vuonna 2017 alkaneet vanhuuseläkkeet karttuivat – muistio
Ethän ole unohtanut maksettujen työeläkkeiden vuosien varrella kertyneiden rahastojen tuottoja. Tuotot ovat olleet 20 viime vuoden aikana keskim. 7.5 miljardia/ vuosi.
Noin asia varmaan on nykyisin eläkkeellä olevien osalta. Tuo selvitys ei kerro siitä, määrin eläkkeet ovat karttuneet suoraan työansioista ja mikä on muiden kartuttamisperusteiden merkitys koko väestössä, vaan siitä, missä määrin eläkkeelle nyt jo jääneillä eläke on karttunut suoraan työansioista ja mikä on muiden karttumisperusteiden merkitys. Jälkimmäisessä tarkastelussa korostuvat luonnollisesti eläkeputkessa olijat, ja työttömyysetuuksien saajat, koska kuten jäljessä tarkemmin perustellaan, vuoden 2005 jälkeen eläkettä perhe-etuuksista tai opiskelusta kerryttäneet ovat vielä kovin harvassa eläkkeensaajien joukossa ikänsä takia.
Eläkkeen varsinaisen karttumisen kannalta perhe-etuudet lienevät isommassa roolissa kuin eläkettä jo saaneilla 2017 oli. Eläkekerttumat muuttuivat vuonna 2005. Eli uudistuksesta on siinä kohtaa ollut vasta 12 vuotta. Lapset saadaan Suomessa yleensä noin 20-40 -vuotiaana., eli keskimääräisessä lapsensaanti-iässä vuonna 2005 olleet eivät pääsääntöisesti ole vielä ainakaan vanhuuseläkkeellä.
Keskimääräinen synnyttävän äidin keski-ikä oli vuonna 2019 Suomessa 31 vuotta. Vuodesta 2005 menee ehkä noin 35 vuotta, että silloin keskimääräisessä synnytysiässä olleet ovat eläkkeellä. Silloin olisi vuosi 2040. Vuosisadan puolivälin jälkeen eläketilastot, kun 20-vuotiaanakin lapsia saaneet alkavat olla eläkkeellä, alkavat kertoa sitten jo kattavammin kuvaa siitä, miten moni pääsi eläkkeelle niistä, joille eläkettä alkoi kertyä perhe-etuuskausista vuodesta 2005 eteenpäin.
Sikäli kun sitä etuutta silloin maksetaan. Virallisestihan VEKL-etuus ei ole eläke, vaan työeläkkeeseen verrattavissa oleva etuus. Koska virallisesti kyse on eläkkeen sijaan valtion maksamasta etuudesta, siihen ei välttämättä sovelleta samanlaista omaisuuden suojaa kuin kerrytettyihin eläkkeisiin, ja siihen kohdistuvien leikkausten tekeminen saattaa tulevina vuosikymmeninä olla helpompaa kuin eläkkeiden leikkaaminen.
Onko muuten tutkinnon suorittaminen (josta kertyy eläkettä riippumatta siitä, onko opintoihin nostanut sosiaalietuuksia vai ei) tuossa muistiossa tulkittu sosiaalietuusjaksoksi?
Entä onko vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvä eläkekertymä tulkittu työttömyystyyppiseksi eläkemenoksi vai sosiaalietuusjaksoksi? (Vuorotteluvapaakorvauksen idea on palkata työttömyyskorvausta muutoin saava työtön töihin)
Työeläke.fi -sivustollahan ansiosidonnainen työttömyyspäivärahakin tulkitaan eläkettä kartuttavaksi sosiaalietuudeksi, mutta tuossa muistiossa on erilainen tulkinta siitä, mikä on sosiaalietuus, koska siinäainakaan työttömyyskorvauksia ei ole pidetty sosiaalietuutena, vaan omana luokkanaan.
Olisi ollut kiva, jos sitäkin olisi eroteltu, että mitä eri sosiaalietuuksien keskinäiset osuudet ovat eläkkeiden taustalla. Eli miltä osin on esim. kertynyt eläkettä sairauspäiväraha-ajoista, miltä osin perhe-etuusajoista, miltä osin valmistumisista