Blogilistaus

Olen tämän poikkeuksellisen alkuvuoden aikana miettinyt tulevaisuuden näkymien vaikutusta kansalaisten luottamukseen eläketurvaan. Meillä on tunnetusti pitkän aikavälin rahoitushaasteita matalan syntyvyyden takia. Koronakevät on heikentänyt työllisyys- ja talousnäkymiä. Myös julkisen sektorin kasvava alijäämä, roima velanotto sekä menoleikkaus- ja veronkorotuspuheet ovat voineet nakertaa luottamusta eläketurvaan ja sen näkymiin.

Onneksi luottamuksen kehitystä ei tarvitse arvailla vaan meillä on tutkittua tietoakin. Tulokset ovat mitä mielenkiintoisimmat.

Eläketurvakeskus on vuodesta 2017 lähtien selvittänyt Kantarin toteutuksella kansalaisten käsityksiä ja mielipiteitä eläketurvasta. Eläkebarometriksi ristimämme kysely on nopeasti vastattavissa oleva, kymmenkunta kysymystä ja väittämää sisältävä puhelinhaastattelu. Tutkimus on toteutettu vuosittain loppukeväästä, pääasiassa samoin kysymyksin ja vastausvaihtoehdoin. Tuhannella vastaajalla saa kohtuullisen kuvan Suomessa asuvan väestön ajatuksista ja kansalaismielipiteiden muutoksista. Nyt tuloksia on myös koronakeväältä.

Kolme neljästä luottaa eläkejärjestelmään, mutta erojakin löytyy

Luottamus eläkejärjestelmään näyttää kokonaisuutena parantuneen. Kun aloitimme eläkebarometrin vuonna 2017, vastanneista 59 prosenttia ilmoitti luottavansa eläkejärjestelmään. Luku tältä keväältä on 74 prosenttia.

Eläkebarometrissä havaittu luottamuksen vahvistuminen on mielenkiintoinen ilmiö. Talouden ja työllisyyden vahvistuminen 2017-2019 voi selittää luottamuksen vahvistumista näinä vuosina. Mutta eikö näissä oloissa olisi voinut odottaa luottamuksen heikentymistä tänä vuonna? Jossain määrin näin onkin: 23 prosenttia kertoi, että koronakevät on heikentänyt luottamusta eläkejärjestelmään. Kuitenkin paljon suurempi osuus, 69 prosenttia, sanoi, ettei sillä ole ollut vaikutusta heidän arvioonsa.

Koronaepidemian toistaiseksi verraten menestyksellinen hoitaminen on saattanut lisätä ihmisten luottamusta erilaisiin instituutioihin. Olisiko eläkejärjestelmäkin tarjonnut luotettavuutta muuten vaikeasti ennustettavana aikana?

Tarkemmin tuloksia katsottaessa huomataan, että luottamus on kasvanut edellisvuoden tasosta erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa elämä on ollut kohtuullisen turvattua; parisuhteessa elävillä, lapsiperheissä, työssäkäyvillä, koulutetuilla ja hyvätuloisilla.

Esimerkiksi työttömillä oma tilanne ja tulevaisuusnäkymät ovat heikommat kuin työllisillä. Niillä, jotka olivat huolissaan omasta toimeentulostaan, luottamus eläkejärjestelmäänkin oli heikompi.

Eläkeläiset ovat kokemusasiantuntijoita, yrittäjistäkin suurin osa luottavaisia

Yksi rakenteellinen syy luottamuksen vahvistumiselle voisi olla eläkeläisten määrän ja osuuden kasvu. Yhdeksän kymmenestä eläkeläisestä luottaa eläkejärjestelmään. Paitsi, että osuus on näin iso, suurin osa heistä on arviossaan vahvasti ”täysin samaa mieltä”. Eläkeläiset ovat eläkejärjestelmän kokemusasiantuntijoita. Heillä on joka kuukaudelta näyttöä, että eläke on maksettu tilille ajallaan ja oikean suuruisena.

Barometrin tulos on kiinnostava myös nuorten asenteiden osalta. Nuorten luottamus eläkejärjestelmään on eläkebarometrin mukaan suunnilleen samalla tasolla kuin muidenkin työikäisten ryhmien. Koronakevät ei ole heikentänyt nuorten luottamusta. Kriittisiä ”ei-me-mitään-eläkettä-koskaan-saada” -nuoria on paljon vähemmän kuin eläkejärjestelmään luottavia.

Kaikkein kriittisin ryhmä löytyi tänäkin vuonna yrittäjien joukosta. Eläkebarometrin aineiston perusteella 24 prosenttia yrittäjistä ei luota suomalaiseen eläkejärjestelmään. Se on kieltämättä iso joukko, ja osuus on suurempi kuin muissa sosioekonomisissa ryhmissä. Kuitenkin yrittäjistäkin 61 prosenttia ilmoitti luottavansa eläkejärjestelmään. Eläkejärjestelmään luottavia yrittäjiä on siis paljon enemmän kuin kriittisiä.

Ihmisten oma tilanne vaikuttaa heidän arvioihinsa yhteiskunnallisista instituutioista, myös eläkejärjestelmästä. Jos koronakriisi ei ole osunut omalle kohdalle, saattaa yleistuntuma yhteiskuntamme ja eläkejärjestelmämme toiminnasta olla jopa parantunut. Voi myös olla, että eläkejärjestelmän vakaa toiminta tässä ja nyt olisi luottamuksen kannalta tärkeämpää kuin vaihtelevat tulevaisuudennäkymät.

Lue lisää:

Eläkebarometri: Kolme neljästä suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään (Etk.fi-tiedote 9.7.2020)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.