Blogilistaus

Luottamus eläketurvaan on vahvaa työnantajasektorista riippumatta. Yrittäjien luottamus ei juuri eroa palkansaajista. Mielipiteet työssäkäyvien välillä ovat hämmästyttävänkin yhdenmukaisia.

Eläketurvakeskus julkaisi vuodenvaihteessa tutkimuksen 25‒67-vuotiaiden luottamuksesta eläketurvaan (Palomäki ym. 2020). Yleisesti eläkejärjestelmään luotettiin, mutta yksityiskohtiin suhtauduttiin kriittisemmin. Mielipiteet erosivat muun muassa koulutuksen, iän ja sukupuolen mukaan. Pääasiallinen toiminta (toimiko esim. palkansaajana, yrittäjänä, tai oliko työtön tai eläkkeellä) ei sen sijaan juuri erotellut vastaajia. 

Eri sektorilla työskentelevien palkansaajien ja yrittäjien, eli työssäkäyvien, välisiä eroja eläketurvaan luottamisessa on kuitenkin syytä selvittää tarkemmin. Julkisella sektorilla työskentely on yleisempää esimerkiksi naisilla ja iäkkäämmillä. Julkisilla aloilla on myös oma eläkelakinsa, joka eroaa yksityisen sektorin eläkelaista esimerkiksi siinä, että aiemmat karttumat olivat parempia ja joillain ammattiryhmillä oli matalampia eläkeikiä. Osa yrittäjistä on julkisen keskustelun perusteella hyvinkin tyytymätön eläkejärjestelmään. 

Tällaiset näkökulmat antavat olettaa, että luottamuksessa eläketurvaan voi olla eroja työssäkäyvien ryhmien välillä.  

Yleinen luottamus eläkejärjestelmään on samantasoista työssäkäyvien välillä  

Yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien kokemukset eläkejärjestelmän yleisestä luotettavuudesta näyttävät hyvin samantasoisilta (Kuvio 1). Luottamusta koskevan väitteen kanssa oli samaa tai osittain samaa mieltä 69 prosenttia yksityisellä ja 76 prosenttia % julkisella sektorilla työskentelevistä. Yrittäjistä 67 prosenttia kertoi samoin. Luottamuksen tasossa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja kolmen työssäkäyvän ryhmän välillä.  

Kuvio 1. Työssäkäyvien yleinen luottamus eläkejärjestelmään taustan mukaan, %  

Kuvioiden 1 ja 2 tiedot Excel-taulukkona

Yksityiskohtaiset mielipiteet eläkejärjestelmästä ovat myös yhdenmukaisia 

Myös yksityiskohtaisemmat mielipiteet eläkejärjestelmän toimivuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa olivat hyvin yhdenmukaisia työssäkäyvien kesken (Kuvio 2.).  

Nykytilanteen osalta vajaa puolet vastaajista oli samaa tai osittain samaa mieltä eläkkeiden riittävyyttä koskevan väitteen kanssa. Eläkevarojen hoitoon luotti useampi kuin joka kolmas, mutta mielipiteet eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja selkeydestä olivat kriittisempiä. Eläkejärjestelmän selkeäksi koki joka neljäs ja oikeudenmukaiseksi hieman tätä useampi työssäkäyvistä.  

Tulevaisuuden osalta noin puolet työssäkäyvistä oli samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että nuoret joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi. Kysymystä voidaan tulkita myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden mittarina. Noin joka neljäs arvioi, että eläkkeitä pystytään maksamaan tulevaisuudessa ja eläkkeiden riittävyyteen uskoi vain joka viides työssäkäyvistä. Mielipiteet eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi työssäkäyvien välillä. 

Kuvio 2. Työssäkäyvien yksityiskohtaiset mielipiteet eläkejärjestelmästä taustan mukaan, % 

Kuvioiden 1 ja 2 tiedot Excel-taulukkona

Työssäkäyvien mielipiteitä tarkasteltiin myös siten, että erot työssäkäyvien rakenteessa, esimerkiksi sukupuoleen, ikään ja koulutukseen liittyen, vakioitiin. Erojen huomioiminen ei muuttanut kuvaa eläkejärjestelmään kohdistuvasta luottamuksesta, kysyttiin sitä yleisemmällä tai yksityiskohtaisemmalla tasolla. Samankaltaiset mielipiteet voivat liittyä esimerkiksi siihen, että palkansaajia ja yrittäjiä koskevat samat säännöt muuan muassa eläkeikään, karttumaan ja lajeihin liittyen, vaikka eläkkeiden rahoitustavoissa onkin merkittäviä eroja.    

Lähteet:  

Palomäki, L.-M. & Ilmakunnas, I. & Kuivalainen, S. & Liukko, J. & Mustonen, J. & Tenhunen, S. (2020) Luottamus eläketurvaan vuonna 2019. Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 07/2020. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *