Nostavatko koronakuolemat eläkeikää?
Elinajanodote laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisesti iäkkäimpien kuolevuus on noussut voimakkaasti COVID-pandemian takia. Kehitys vaikuttaa erikoisella tavalla vanhuuseläkeikään tulevaisuudessa.
Elinajanodote laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisesti iäkkäimpien kuolevuus on noussut voimakkaasti COVID-pandemian takia. Kehitys vaikuttaa erikoisella tavalla vanhuuseläkeikään tulevaisuudessa.
Pitkällä aikavälillä keskimääräisen eläkkeen ostovoima kasvaa, mutta kasvu jää jälkeen työllisten keskiansioiden kehityksestä. Keskiarvojen takana jokaisen eläkeläisen tilanne on yksilöllinen.
Työeläkejärjestelmän eläkevarat ovat paisuneet viime vuosien aikana, ja samalla parantaneet rahoitusasemaa merkittävästi. Eläkejärjestelmä ei suinkaan ole vielä valmis, sillä varojen suuren määrän alle peittyy merkittävä osa aiemmista laskelmista tuttuja haasteita. Eläkevarojen kasvun myötä myös vaihtelevien sijoitustuottojen tuomat haasteet kasvavat.
Hallitus on antanut esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi. Osa ehdotuksista lisäisi merkittävästi julkisen hallintotehtävän toimeenpanon kustannuksia ja vaikeuttaisi palveluiden uudistamista.
Suomessa on hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset takaavat sen, että järjestelmä toimii yli sukupolvien ja on rahoituksellisesti kestävä. Tällä hetkellä isompia eläke-etuuksia koskevia uudistuksia ei ole valmisteilla. Näkymät tarkentuvat eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituslaskelmien valmistuttua syksyllä ja uuden hallituksen suunnitelmien myötä kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Työmarkkinajärjestöjen suuri tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä saavutettiin viime vuonna. Koronan jälkeen kehityksessä voi tulla takapakkia, mutta suunta on oikea. Suomalaisten työurat pidentyvät ja 60-vuotias ei ole harvinainen näky työpaikalla.
Euroopan komissio ja OECD:n kansainvälinen talousopetusverkosto (OECD/INFE) julkaisivat tammikuussa talousosaamisen viitekehyksen, joka nostaa esiin eläkeasioiden tuntemisen osana tärkeitä taloustaitoja. Useat mainituista asioista liittyvät eläkeaikaan varautumiseen, eläketuotteiden valintaan ja niihin liittyvien riskien tunnistamiseen. Suomessa työeläke, kansaneläke ja takuueläke ovat lakisääteisiä ja ne kattavat automaattisesti monet viitekehyksessä mainitut eläkeasiat.
Moni maa vaihtaisi akuutit ongelmansa Suomen kanssa. Voimme olla tyytyväisiä, että eläketurvaa koskeva keskustelu koskee 2060-luvulla nähtävissä olevaa laskennallista maksunkorotustarvetta eikä leikkaustarpeita tässä ja nyt.
Mitä mieltä nuoret ovat Suomen eläkejärjestelmästä? Mille pohjalle nuorten eläkenäkemykset rakentuvat? Tähän kysymykseen saimme vastauksia heinäkuussa, kun SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä julkaistiin suomalaisten eläkenäkemyksiä vuosittain kartoittava Eläkebarometri.
Muutoksenhaun menettelystä säädetään entistä yksityiskohtaisemmin vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa hallintoprosessilaissa. Etuuslaitosten vastuuta asian selvittämisestä on painotettu lain esitöissä.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.