Miksi yhteinen eläkevakuutus?
Kukaan meistä ei tiedä elinikäänsä etukäteen. Tarvitaan eläke, joka turvaa toimeentulon elämän loppuun saakka sen pituudesta riippumatta. Miksi ikäluokalla on sama eläkeikä? Voisiko eri ryhmillä olla eri eläkeikä?
Työurat ja työkyky
Miksi mielenterveysongelmat ajavat meitä eläkkeelle?
Mielenterveysongelmat ovat aikaisempaa keskeisempi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt kaikissa tärkeimmissä diagnoosiryhmissä, mutta somaattisten sairauksien perusteella myönnetyissä eläkkeissä väheneminen on ollut nopeampaa kuin mielenterveyssyissä. Viime vuosina mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on jopa lisääntynyt.
Osatyökyvyttömyys muuttuu kohtuullisen harvoin täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut viime vuosina. Tutkimuksemme mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirrytään kohtuullisen harvoin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on hyvä asia työurien pidentämisen kannalta, sillä suurin osa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä työskentelee eläkkeen ohessa, kun vastaavasti täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista vain harva jatkaa työssä.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä vähentynyt kolmanneksella kymmenessä vuodessa
Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Eniten on vähentynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella myönnetyt eläkkeet. Poikkeuksen muodostavat 25–39-vuotiaat naiset. Tässä ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on kasvanut.
17-vuotiaat työskentelevät pääasiassa kesällä – oppivelvollisuuden laajentaminen tuskin syrjäyttää nuorten työskentelemistä
Oppivelvollisuus laajentuu 18 vuoteen. Tämä voi vaikuttaa alle 18-vuotiaiden työskentelymahdollisuuksiin. Luvut 17-vuotiaiden työskentelystä havainnollistavat, että he työskentelevät kuitenkin varsin vähän kesäkuukausien ulkopuolella.
Enää puoli vuotta ikätavoitteeseen
Reilut kymmenen vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi myöhentää suomalaisten eläkkeelle siirtymistä kolmella vuodella. Maali asetettiin vuoteen 2025. Lähes mahdottomalta tuntunut tavoite näyttää nyt ihan mahdolliselta. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi 61,9 vuoteen. Matkaa on puoli vuotta, aikaa viisi vuotta.
Työttömyysturvan lisäpäivät – ollako vaiko eikö olla?
Työttömyysturvan lisäpäivien, joita on julkisuudessa kutsuttu myös työttömyys- tai eläkeputkeksi, tavoitteena on ikääntyvien työttömien toimeentulon turvaaminen, mutta sen on havaittu myös lisäävän työttömyyttä.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista enemmistö jatkaa töissä
Työllisyysasteen parantaminen on nostettu keskeiseksi keinoksi korjata julkista taloutta ja saada velkaantuminen taittumaan. Valtionvarainministeriön työllisyyspaketissa esitettiin varttuneen työvoiman työllisyysasteen nostamisen välineeksi osittaisen vanhuuseläkkeen poistamista. Se ei kuitenkaan välttämättä johtaisi haluttuun lopputulokseen.
55–64-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa Pohjoismaiden matalin
Suomalaisten työllisyysaste laahaa tunnetusti muiden Pohjoismaiden alapuolella. Ero korostuu lähellä eläkeikää olevien työllisyydessä. Vaikka Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla, olimme edelleen viime vuonna Pohjoismaiden hännänhuippu.
Emmehän tällä kertaa uhraa nuoria talouskriisille?
Viime viikonloppuna moni nuori valmistui ammattiin tai ylioppilaaksi suvivirren soidessa taustalla tavallista vaimeammin. Kevät veti monet heistä vakavaksi. Ylioppilaskirjoitukset toteutettiin nopeutettuna, näyttökokeita peruttiin, pääsykoekäytäntöjä muutettiin, työnantajat ilmoittivat lomautuksista ja peruivat kesätyöpaikkoja.