Blogilistaus
18.10.2022 Sampo Lappo

Pitkällä aikavälillä keskimääräisen eläkkeen ostovoima kasvaa, mutta kasvu jää jälkeen työllisten keskiansioiden kehityksestä. Keskiarvojen takana jokaisen eläkeläisen tilanne on yksilöllinen.

Eläketurvakeskuksen 13.10. julkaistut pitkän aikavälin ennustelaskelmat sisältävät eläkkeiden rahoitukseen liittyvien ennusteiden lisäksi arvioita eläke-etuuksien kehityksestä. Tarkastelussa ovat mukana kaikki lakisääteiset eläkkeet, olennaisimpina ensisijaisesti työstä karttuva työeläke sekä Kelan maksamat kansaneläke ja takuueläke. Kelan eläkkeet täydentävät työeläkettä niillä henkilöillä, joilla se jää pieneksi.

Työeläkkeiden kehitys riippuu ansiotason kasvusta

Vuonna 2021 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa kuukaudessa. Arvioimme sen ostovoiman melkein kaksinkertaistuvan noin 3 300 euroon vuoteen 2090 asti ulottuvan laskentajakson aikana. Oletamme reaalisen ansiotason kasvavan pitkällä aikavälillä noin 1,2 prosenttia vuodessa, mikä kasvattaa eläkekarttumia ja nostaa alkavien työeläkkeiden tasoa. Myös jo maksussa olevien työeläkkeiden ostovoima kasvaa hieman, koska ne on sidottu työeläkeindeksiin, jossa hintatason muutosten paino on 80 prosenttia ja ansiotason muutosten paino on 20 prosenttia.

Kelan maksamien eläkkeiden kehitys riippuu siitä, kuinka paljon niiden täydet euromäärät kasvavat. Lainsäädännön tasolla kansan- ja takuueläkkeet on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka seuraa kuluttajahintojen kehitystä. Näitä etuuksia on kuitenkin monesti korotettu myös ylimääräisillä tasokorotuksilla.

Oletamme laskelmassamme, että Kelan eläkkeisiin tehdään jatkossa tasokorotuksia, jotka vastaavat puolta ansiotason reaalikasvusta. Kelan eläkkeiden kasvu jää siten jälkeen keskimääräisen työeläkkeen kehityksestä. Vuonna 2021 Kelan eläkkeet olivat noin 7 prosenttia koko eläkemenosta, mutta arvioimme niiden osuuden olevan vain noin 3 prosenttia vuonna 2090.

Suhteellinen eläketaso saavuttaa pian huippunsa

Maksussa olevien eläkkeiden indeksoinnissa merkittävin tekijä on kuluttajahintojen muutos. Eläkeläiset on siten lainsäädännön turvin suojattu äkilliseltä inflaatiolta paljon paremmin kuin palkansaajat. Kuluvan vuoden aikana koettu korkea inflaatio tuo eläkkeensaajille suuret indeksikorotukset vuoden vaihteessa. Ne nostavat keskieläkkeen noin 55 prosenttiin työllisten keskiansiosta. Suhteellinen eläketaso ei ole koskaan aiemmin ollut näin korkea.

Pitkällä aikavälillä eläkkeet kasvavat ansiotasoa hitaammin, ja keskieläkkeen suhde keskiansioon laskee noin 46 prosenttiin vuonna 2090. Tärkein syy laskuun on elinaikakerroin, joka sopeuttaa alkavia työeläkkeitä muutoksiin elinajanodotteessa.

Keskimääräinen eläke suhteessa keskiansioon, prosenttia. Vuonna 2010 keskieläkkeen suhde keskiansioon oli 49 prosenttia, josta 43 prosenttiyksikköä oli työeläkettä. Vuonna 2021 suhde oli 52 prosenttia, josta 48 prosenttiyksikköä oli työeläkettä. Vuonna 2024 suhde on 55 prosenttia, josta 51 prosenttiyksikköä on työeläkettä. Tämän jälkeen suhde laskee ja vuonna 2090 sen arvioidaan olevan 46 prosenttia, josta 44 prosenttiyksikköä on työeläkettä.

Harva meistä on keskimääräinen

Keskiarvoihin perustuvat tulokset tiivistävät informaatiota, mutta myös piilottavat taakseen eläkeläisten laajan kirjon. Eläke-eroja ja niiden kehitystä voidaan tarkastella eläkejakaumien avulla. Tämä tarkastelu sisältää vain ns. omaeläkkeen, eli perhe-eläkkeitä ei ole huomioitu.

Mediaani, eli jakauman 50 prosentin prosenttipiste, saadaan asettamalla kaikki eläkkeensaajat eläkkeen mukaiseen järjestykseen ja poimimalla keskimmäisen henkilön eläke. Vastaavasti 25 prosentin prosenttipiste on se taso, jonka neljännes eläkkeistä alittaa ja kolme neljännestä ylittää. Esimerkiksi 25 prosentin ja 75 prosentin prosenttipisteiden väliin jää siis puolet eläkkeensaajista.

Omaeläkkeiden jakaumatietoja vuoden 2021 hintatasossa, euroa kuukaudessa. Vuonna 2021 jakauman 10 % prosenttipiste oli 838 euroa. Sen arvioidaan olevan 1233 euroa vuonna 2090. Vuonna 2021 jakauman 25 % prosenttipiste oli 1037 euroa. Sen arvioidaan olevan 1831 euroa vuonna 2090. Vuonna 2021 jakauman mediaani oli 1433 euroa. Sen arvioidaan olevan 2657 euroa vuonna 2090. Vuonna 2021 jakauman 75 % prosenttipiste oli 2016 euroa. Sen arvioidaan olevan 3824 euroa vuonna 2090. Vuonna 2021 jakauman 90 % prosenttipiste oli 2760 euroa. Sen arvioidaan olevan 5226 euroa vuonna 2090.

Mediaaniomaeläkkeen ostovoima kasvaa vuoden 2021 noin 1 450 eurosta vuoden 2090 noin 2 650 euroon eli kehittyy hyvin samalla tavalla kuin keskieläke. Myös pienten ja suurten eläkkeiden ostovoima kasvaa koko laskentajakson ajan. Suurin osa eläkkeistä on työstä karttunutta työeläkettä, joten eläke-erot selittyvät pitkälti eroilla henkilöiden ansiotasoissa ja työurissa.

Suhteellinen eläkejakauma levenee hieman laskentajakson aikana. Olennainen syy jakauman levenemiselle on oletus, jonka mukaan Kelan eläkkeiden täydet määrät kehittyvät ansiotason kasvua hitaammin. Näin ollen pienet eläkkeet kasvavat hitaammin kuin suuret. Myös maahanmuutto vaikuttaa eläkejakaumiin: tulevaisuudessa yhä useampi Kelan eläkkeen saaja on ulkomailta muuttanut henkilö, jonka Suomessa tehty työura on jäänyt lyhyeksi.

Tuloksia tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että monilla eläkeläisillä on eläkkeen lisäksi muitakin tulonlähteitä. Esimerkiksi suuria eläkkeitä saavilla on usein myös omaisuustuloja. Osa pieniä eläkkeitä saavista taas saa myös jotain muuta sosiaalietuutta, kuten eläkkeensaajan asumistukea. Lisäksi eläkkeellä tehdään yhä useammin ansiotyötä.

Lisää aiheesta:

Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2022. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2022

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.