Blogit

Kolmasosalla vanhuuseläkeläisten kotitalouksista on velkaa, ilmeni syksyllä 2020 tekemässämme kyselytutkimuksessa. Pienituloisille velan takaisinmaksu on usein taloudellinen taakka.

Eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläketaso ei ole reaalisesti noussut 2010-luvun taitteen jälkeen. Tämä poikkeaa aiemmasta kehityksestä, jossa eläkkeelle siirtyneiden eläkkeiden taso on ollut vuosi vuodelta korkeampi.

Ruotsin eläkeviranomainen muistaa alkuvuonna tulevia Ruotsin eläkkeensaajia sekä Ruotsin eläkkeestä jo nauttivia henkilöitä eläkeotteella, eli tuttavallisemmin oranssilla kirjekuorella (orange kuvert). Sen ymmärtäminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi monelle suomalaiselle. Blogista saat vinkkejä eläkeotteen lukemiseen sekä omiin eläkesuunnitelmiisi.

Eläkeläisten omien kokemusten perusteella hyvä terveys ja puolisolta, sukulaisilta tai tuttavilta saatu apu ovat toimeentuloa helpottavia tekijöitä. Heikko terveydentila sekä kulut asumisesta ja liikkumisesta korostuvat puolestaan toimeentulovaikeuksia aiheuttavina tekijöinä. Eläkeläisten toimeentulo on moniulotteinen kokonaisuus.

Suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin, kun verrataan tilannetta muihin EU-maihin. Eläkkeiden ostovoima on vähän EU-maiden keskiarvoa korkeampi, eläkeikäisten köyhyysriski matalampi, ja eläkeläiset ovat varsin tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vertailussa korostuu kuitenkin suomalaisten yksin asuvien ja 75 vuotta täyttäneiden keskimääräistä heikompi tilanne.

Julkisessa keskustelussa kutsutaan toisinaan Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmissa käytettyä pitkän aikavälin tuotto-oletusta erheellisesti eläkevarojen tuottovaatimukseksi. Oletus ei ole mikään vaatimus, vaikka onkin kiinnostava verrata, miten työeläkevarojen toteutunut tuotto suhtautuu oletukseen. Tuottoja toki toivotaan, mutta vaaditaanko niitä?

Suomenlahden yli liikkuu vuosittain tuhansia työntekijöitä, joiden kohdalla on selvitettävä, missä maassa heidän työskentelynsä tulee vakuuttaa ja minkä maan sosiaaliturvaan he kuuluvat. Eläketurvakeskuksen ja Viron ulkomaantyön vakuuttamisesta vastaavan viranomaisen, Sotsiaalkindlustusametin, välinen yhteistyö on tästä syystä tärkeää.

Yrittäjien eläkevakuuttamien on ollut koko syksyn vilkkaan keskustelun kohteena. Näkökulmia Suomessa käytävään keskusteluun voi hakea länsinaapurista. Ruotsissa yrittäjien sosiaalivakuutusmaksut perustuvat yrityksestä nostettavaan palkkaan ja yrityksen tulokseen. Verolainsäädännöllä on merkittävä rooli yrittäjien ansioeläketurvan muodostumisessa. 

Ruotsissa jokainen työikäinen, jolla on ansiotuloja, on automaattisesti rahastoeläkesäästäjä. Pari vuosikymmentä toiminut järjestelmä on tarjonnut hyviä tuottoja. Nyt järjestelmä on kuitenkin muuttumassa.

Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen korottaa pysyvästi eläkettä. Vain noin puolet suomalaisista tuntee tämän vaikutuksen. Eläkettä nostaa sekä lykkäyskorotus että työstä karttuva eläke. Työeläkkeisiin tehdään ensi vuoden alussa suuri indeksikorotus hintatason nousun vuoksi. Työssä jatkaminen ja eläkkeen lykkääminen korottavat eläkettä lopulta indeksikorotusta enemmän, jos työssä jatkaa riittävän pitkään.