Kansainväliset eläkeasiat

Lokakuun puolivälissä pohjoismaisten sosiaaliturvasektoreiden asiantuntijat tapasivat sähköisen tiedonvaihdon ja digitaalisen yhteistyön kokouksessa Islannissa. Tapaamisessa keskityttiin yhteisen tietojenvaihdon sujuvoittamiseen ja yhteistyön hyvien käytäntöjen soveltamiseen. Keskusteluiden painopiste on siirtymässä nykyisestä sähköisestä tiedonvaihdosta yhä enenevässä määrin kohti laajempaa digitalisaation soveltamista.

Miltä suomalaisten eläketurva näyttää muihin EU-maihin verrattuna? Entä miten korona- ja inflaatiokriisi vaikuttivat eläkkeiden tasoon eri maissa? Kesäkuussa julkaistu raportti kokoaa yhteen suuren määrän dataa esimerkiksi pienituloisuusasteista, hoivakustannuksista, elinajanodotteista ja verotuksesta sekä kertoo eläketurvan muutoksista EU-maissa.

EU:n digitaalinen palveluväylä (Single Digital Gateway -asetus) pyrkii helpottamaan ihmisten ja yritysten arkea tarjoamalla rajat ylittäviä digitaalisia asiointipalveluita Euroopan Unionin alueella. Luotettavat asiointipalvelut ja helposti saatavat tiedot tehostaisivat EU:n sisämarkkinoita ja olisivat selkeä askel kohti yhtenäisempää ja tehokkaampaa digitaalista Eurooppaa. Siitä huolimatta, kun toimeenpanoaika umpeutui 12.12.2023, vain muutama maa oli valmis. Miksi näin?

Eläkeikiä nostetaan Euroopassa. Monissa Euroopan maissa on kuitenkin henkilöitä, jotka pääsevät eläkkeelle aiemmin kuin muut. Heille myönnetään työn raskauteen perustuva työuraeläke. Tarvitaanko tällaista eläkelajia? 

Suomessa keskustellaan parhaillaan eläkkeiden automaattisista vakauttajista. Pohjimmiltaan vakauttajissa on kyse eläkejärjestelmien rahoitusta kohtaavien riskien jakamisesta. Vakauttajia on käytössä monissa OECD-maissa. Tarkastelen tässä kirjoituksessa Alankomaiden, Ruotsin ja Saksan mekanismeja.

Kun työeläkkeisiin tai ulkomaantyön vakuuttamiseen liittyvät asiat askarruttavat, Eläketurvakeskuksen (ETK) asiakaspalvelu on valmiina vastaamaan.

Saksalainen sosiaalipolitiikan professori Karl Hinrichs on kirjoittanut, että eläkejärjestelmät ovat norsuja. Ne ovat isoja ja niitä on vaikea liikuttaa. Iso uutinen on, että Saksassa norsu on laitettu liikkeelle.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke, OVE, on osoittautunut suosituksi eläkelajiksi Suomessa. Sen suosio kasvoi erityisesti vuonna 2022 ja näyttää edelleen jatkuvan. Väestöön suhteutettuna OVE:n ottaneita on meillä enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Suomi haluaa olla mukana mahdollistamassa työnantajille ja työntekijöille entistä joustavammat kansainväliset työntekomahdollisuudet. Siksi ETK ja STM ilmoittautuivat viime vuonna mukaan EU-työryhmään, jonka tarkoitus on selvittää rajat ylittävää etätyöskentelyä ja sen vaikutuksia sosiaaliturvaan. Mutta miten onnistuu uusien sääntöjen luominen vain kuudessa kuukaudessa?

Helmikuun ajan Ranskassa on osoitettu mieltä eläkeuudistusta vastaan. Liikkeellä on ollut iso joukko eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä. Eri lähteiden mukaan osallistujia on ollut vajaasta miljoonasta reiluun kahteen miljoonaan. Olisiko tällainen eläkkeisiin liittyvä liikehdintä Suomessa mahdollinen?