Blogilistaus
24.6.2024 Ritola Suvi

Miltä suomalaisten eläketurva näyttää muihin EU-maihin verrattuna? Entä miten korona- ja inflaatiokriisi vaikuttivat eläkkeiden tasoon eri maissa? Kesäkuussa julkaistu raportti kokoaa yhteen suuren määrän dataa esimerkiksi pienituloisuusasteista, hoivakustannuksista, elinajanodotteista ja verotuksesta sekä kertoo eläketurvan muutoksista EU-maissa.

Euroopan komissio on julkaissut vuodesta 2012 alkaen kolmen vuoden välein Pension Adequacy -raporttia. Raportti kerää yhteen tietoa, joka tarkastelee EU-maiden eläkejärjestelmiä erityisesti niiden tuottaman lopputuloksen näkökulmasta. Myös Norja on tällä kertaa mukana raportissa, vaikkei EU-maa olekaan.

Eläketurvan järjestämisessä on monia tapoja. Myös terveydenhoito, palvelut ja verotus on ratkaistu eri tavoilla eri maissa. Komission tuore raportti määrittelee eläkkeiden riittävyyden kolmen eri osa-alueen kautta. Ensimmäinen osa-alue katsoo pienituloisuutta ja materiaalisten tarpeiden tyydyttymistä. Toinen osa-alue koskee eläkkeelle siirtymisen vaikutusta tulotasoon, esimerkiksi eläketuloja suhteessa aiempaan palkkatasoon. Kolmanneksi raportti tarkastelee eläkkeen kestoa ja riittävyyttä koko eläkeaikana.

Riittävälle eläkkeelle raportti ei anna mitään tiettyä tasoa tai tavoitetta. Sen sijaan raportin on tarkoitus tukea kansallisia ja EU-tason politiikkatoimia, joilla varmistetaan vanhuuden toimeentulo ja eläkkeet. Oikeus vanhuusajan toimeentuloon kuuluu EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin. EU:n tavoitteena on vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Köyhyysriskissä suuret erot – suurin riski Virossa, pieni Norjassa

Erot maiden välillä ovat suuria, kun katsotaan esimerkiksi köyhyys- tai syrjäytymisriskiä. Tämä mittari yhdistää pienituloisuuden sekä ihmisten omaan arvioon perustuvan materiaalisen puutteen.

Iäkkäiden köyhyys- tai syrjäytymisriski on alhaisin Norjassa ja korkein Virossa. Myös sukupuolten väliset erot ovat suuria. Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriski on EU-keskiarvon alapuolella, mutta naisista selvästi suurempi osa (19 %) on pienituloinen tai kokee vakavaa aineellista puutetta kuin miehistä (11 %).

Kuva esittää pylväskaaviota otsikolla “Köyhyys- tai syrjäytymisriski EU-maissa vuonna 2022, 65+, %”. Kaavio näyttää yli 65-vuotiaiden henkilöiden köyhyys- tai syrjäytymisriskin prosentteina eri EU-maissa. Suurin riski on Virossa ja pienin riski Norjassa.

Eläkejärjestelmät selvisivät kriiseistä

Koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä niistä seurannut korkea inflaatio ovat iskeneet myös eläkeläisten toimeentuloon ja hyvinvointiin.

Koronakriisin seurauksena 65-vuotiaiden elinajanodote laski useimmissa EU-maissa. Keskimäärin elinajanodote oli 0,6 vuotta alempi vuonna 2022 kuin vuonna 2019. Kriisivuosina kaikki jäsenvaltiot toteuttivat poikkeuksellisia väliaikaisia toimenpiteitä, kuten eläke-etuuksien korotuksia ja indeksointeja eläketulojen säilyttämiseksi ja köyhyysriskin vähentämiseksi.

Eläkeläiset kärsivät yleensä pienemmistä tulonmenetyksistä talouden laskusuhdanteiden aikana kuin työikäinen väestö. Myös koronakriisin aikana eläkkeiden maksu jatkui normaalisti, kun taas monet työntekijät ja yrittäjät menettivät tuloja. EU-maissa työikäisiä helpottivat esimerkiksi työttömyysturvan laajennukset, eläkemaksujen lykkäykset ja eläkkeiden karttuminen lomautusjärjestelyiden aikana. Myös eläkkeensaajia tuettiin, mikä osaltaan paransi eläkeläisten suhteellista asemaa.

Inflaatio oli korkea EU-maissa vuosina 2021–2023, mutta sen voimakkuus vaihteli paljon eri maiden ja väestöryhmien välillä. Eläkkeet olivat näinä vuosina suhteellisen turvassa inflaatiolta, koska ne indeksoidaan pääosin automaattisesti. Lisäksi monissa EU-maissa tehtiin poikkeuksellisia indeksitarkistuksia.

Tarkistuksista huolimatta useimmissa maissa eläkkeet laskivat reaalisesti vuoden 2022 alusta vuoden 2023 alkuun.

Kuva esittää pylväskaaviota otsikolla “Maksussa olevien eläkkeiden reaalimuutos tammikuusta 2022 tammikuuhun 2023, %". Eläkkeiden reaaliarvo on noussut eniten Bulgariassa. Heikoin reaaliarvokehitys on Virossa.
Suluissa olevat numerot viittaavat työeläkkeen indeksointikuukauteen, Tanskan, Irlannin ja Alankomaiden osalta peruseläkkeen indeksointikuukauteen.
d = harkinnanvaraiset mukautukset; f = kiinteään raja-arvoon perustuva indeksointi.
Lähde: OECD:n laskelmat, jotka perustuvat jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin.

Tavoitteena pidemmät työurat ja vähimmäisturva kaikille

Vaikka väliaikaiset toimenpiteet ovat korostuneet viime vuosina, yleinen suuntaus EU-maissa on ollut parantaa eläkkeiden riittävyyttä pysyvästi. Indeksointia on parannettu, vähimmäiseläkkeiden tasoja nostettu ja heikoimmassa asemassa olevien turvaa vahvistettu. Parannuksia on useissa maissa tehty esimerkiksi hoiva-ajoilta karttuvaan eläkkeeseen sekä yrittäjien ja epätyypillistä työtä tekevien eläkkeen karttumiseen.

Yleisenä tavoitteena EU-maissa on ollut työurien pidentäminen. Tarkastellulla ajanjaksolla oli näkyvissä, että eläkeikien noston ja varhaiseläkkeiden kiristysten jälkeen painopiste on siirtynyt kannusteisiin työskennellä pidempään ja yhdistää työ ja eläke. Useissa maissa poistettiin rajoituksia työskentelyltä eläkkeen aikana tai parannettiin bonuksia työnteon jatkamisesta.

Raportin teoreettiset esimerkkilaskelmat osoittavatkin, että suurimmassa osassa maita korvausaste eli eläke suhteessa edeltävään palkkaan laskee tulevaisuudessa, jos työura ei pitene. Kun verrataan vuonna 2022 ja 2062 eläkkeelle siirtyvää 40 vuoden työuran tekevää henkilöä, laskee korvausaste 21 maassa. Suomessa lasku on kolmen prosenttiyksikön luokkaa, kun taas Alankomaissa, Puolassa ja Unkarissa tulevaisuuden korvausasteet ovat laskelmien mukaan jopa 20 prosenttiyksikköä nykyistä alempia. Toisaalta myös nykyiset korvausasteet ovat hyvin eri tasolla eri maissa.

Aiheesta lisää:

Kommentit (1)

  1. HEI!
    Eläkelle päästyä meidän terveydenhuolto lakkautetaan ja leikaukset on kohdistettu keskituloisten -90 lama-ajan perheisiin!
    Olemme arvauskeskusten lääkäreiden uhreja ja kaikkien sairaaskulujen maksajia, lopulta meille ei anneta elinaikaa , leski jää yksinhuoltamaa perheen lama-ajan aikuista lapsista, maksuista, kuten talosta jonka on rakennettu , kulut ja veroja maksettu !
    Mieheni oli pääelättäjä, hänellä oli vakituinen työpaikka , hänen tulojien verattuna minulle ei maksettu työttömyyskorvauksia ja ei järjetetty työpaikkoja pienessä kunnassa, oli vähä ansiotyöpaikkoja, ne jaettiin vähävaraisille ja liittolaisille!
    Mieheni kuoli hoitovirheiden takia syöpään 15.8 23 hänet myrkytti lääkäri, joka luki madon lukuja,-sinun päiväsi on luettu, ei Oyksiin viedä sinua ,
    tarpeeksi hoidettu ja – täällä sattohoito paikka! Mieheni sanoi.-ei minua ole kunnolla hoidettu! Hänen kuoltua KELA VARASTI MINUN HENKILÖKOHTAISEN
    VANHUUSELÄKKEEN TAKUUELÄKKEEN, joka on siiretty ulkomalaisille yli-65 vuotiaaille ja -yli 16 vammaisille lapsille! Meillä oli yhteensä eläkettä yli 3500 €:a
    Eli Kela ryösti lailla määrämän minun vanhuuseläkkeen ja käyttää puolison ansaittua -ja työnantajan kerämää työeläkettä omina hyötyinä!
    Minun pitäisi selvyytyä nyt 1350 € kuukaudessa , joka on puolison puolisko työeläke eli vanhuuseläke ja lisäksi 170 € säätiöltä!
    VALTION PITÄÄ TURVATA LAILLA LESKELLE TOIMNEENTULO PUOLISON KUOLTUA JA PALUTTAA HETI MINULLE TAKUUELÄKE, joka on lailla säädetty!
    Rakensimme -80 luvulla omakotitalon, joka jää lesken ylläpitoon , ei lapsetkaan saa ajaa leskeä taivasalle! Kela on ryöstänyt rahat , ei ole tilillä mitään, joudun velaksi elämään, säästöni on syöty hautauskustannuksiin ja lama-ajan lapsia pitäisi tukea, ei minulla ole edes varaa ostaa ruokaa, lääkkeitä , sairaan hoitoon ,ei taloa remontoida ym..laskuihin ja koneisiin ! Minä olen reumaa sairastava lähes liikunta kyvytön on ajettu velkakierteseen, meidän olisi pitäänyt nyt nauttia eläkepäivistä ja tukea lapsiamme, nyt heillä ei ole varaa edes käydä kotona, opiskelevat lopulta ammattia, valtio leikkaa heidät masennukseen!
    Olen yrittänyt kerjätä myös Varman eläkesäätiöltä hautausavustuksia, ei näköjään tule,vaikka puolisoni 37- vuotta palveli Oulujokiyhtiötä ja pääsi 60-vuotiaana vuorokäyttöteknikkona Fortumin -ansaitulle eläkkeelle ja sai vielä Presidentin Suomen vslkoisenristin ruusunritarikunnan ruusun I luokan mitalin kultaristein!
    KELAN toimitusjohtaja Outille olen kirjoittanut MINULLE PITÄÄ PALAUTTAA TAKUUELÄKE MINUN VANHUUSELÄKE, en pärjää mitenkään puolison puolisko eläkkeellä! On se kumma, hän saa palkkaa 18 000 € kuukaudessa ja minun pitäisi elää köyhyysrajalla lääkäreiden hoitovirheiden takia leskenä !
    Me olimme sotaveteraanien nuorimmat lapset ja lapsenlapsilta, ei meille kuulu mitään oikeuksia isänmaasamme , vaikka vanhemmat taistelivat sodassa itsenäisyyden ja lapset on joutuneet kärsimään, kun vain yhdentulolla elettiin ja nyt vielä puolison puolisko tulot pitäisi riittää , jolla eletään nyt köyhydessä velaksi!
    Vanhemmat sisarperheet elivät vauraudessa, siskoilla oli suuret leskeneläkkeet ym.. luontausetuja ! Lasten serkut perheineen elää vauraudessa , on ollut jakaa perintöjä , koulutuspaikat on avautuneet ja kerätty yrittäjinä miljoonia, kun valtio on tukeneet meidän verovaroilla yrittäjä ja lopulta yritys myyty U:S:A miljoonilla voitoilla!
    Meitä oli paljon sisareita ja vanhemmat sisarperheet pääsivät hyvinvointiyhteiskuntaa,
    kävivät aikuiskoulutusta rahallisesti ja saivat ikuiset ammaatit kaikkineen lisinä ja suuret leskeneläkkeet ja omat eläkkeen tukena!
    Meiltä -90 luvun lama-ajan perheeltä riistettiin veroina 33 % ja minulta 20,50 % ja jouduimme kouluttamaan, tukemaan rahattomia, koulukiusattuja , työttämiä suvun -ja luokan lahjakkaita lapsia!
    Hallitukset leikkaavat jatkuvasti samoilta 90-lukujen lama-ajan kärsineitä maaseudun sotaveteraani perheiden nuorimpien lasten ja lastenlasten elämä tuhoon!
    Mieheni kuoli 70-vuotiaana elämänhaluisena ja minä olin 68-vuotias hänen kuoltua, pelottaa elää ei ole varaa mihinkään joudun konkursiin ja lapset on ajettu yhteiskunnan takia tuhottavaksi ! Ei olisi pitänyt perhettä perustaa, kaikki joutuu nyt köyhyydedtä kärsimään! Olisin yksin elännyt ja minulla olisi ollut takana koulutettu ammatti ja olisi ollut mahdollisuus saada kunnon eläke!
    Olen kirjoittanut kansanedustajille ja virkaihmisille on HETI TURVATTAVA KUTEN ENNEN MOLEMMAT ELÄKKEET JA TERVEYDENHUOLTO TURVATTAVA TALOUDELLISESTI KAIKILLE TASA-ARVOISESTI!
    39 -vuotiaalla koulukiusatulla tytöllä on vielä yläasteen rikkinäiset hammasraudat suussa, ei ole varaa meillä korjauttaa ja yhteiskunta ei huolehdi
    ihmisen terveydestä , vaikka kuuluis hoitaa hampaat kouluterveyden huolon puuteiden laiminlyönneistä!
    Minulla ei ole varaa enään huolehtia omasta terveydestä ja lasteni ym..
    PÄÄTTÄJILLE LÄHETKÄÄ TIETOA!
    ystävällisin terveisin Helinä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.