Kanadan malli ei ole yhden eläkelaitoksen malli
Kanadan malli nousee suomalaisessa eläkekeskustelussa esiin yhä uudelleen. Sillä tarkoitetaan milloin yhtä suurta sijoittajaa, milloin koko eläkejärjestelmän keskittämistä. Mutta mistä Kanadan mallissa oikeastaan on kyse – ja mistä ei?
Kanadan mallilla tarkoitetaan usein joko yhden eläkelaitoksen hallintomallia tai keskitettyä sijoitusmallia, jossa lakisääteisen eläkejärjestelmän varat on annettu yhden suuren sijoittajan hoidettavaksi. Huomio kohdistuu tällöin usein Kanadan eläkerahastoon eli Canada Pension Plan Investment Boardiin, CPPIB:hen.
Suomalaisesta keskustelusta voi syntyä mielikuva, että Kanadan koko eläkejärjestelmä olisi yhden toimijan käsissä. Näin ei kuitenkaan ole.
Kanadan lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä maksujen keruu, etuuksien toimeenpano, sijoitustoiminta, aktuaarinen valvonta ja poliittinen päätöksenteko on jaettu eri instituutioille. Quebecissä toimii lisäksi oma rinnakkainen järjestelmänsä. Myös lisäeläkejärjestelyillä on Kanadassa huomattava merkitys.
Lakisääteinen eläke on vain yksi osa kokonaisuutta
Kanadan eläketurva rakentuu useasta osasta. Lakisääteinen turva koostuu asumisperusteisesta kansaneläkkeestä (Old Age Security, OAS) ja ansiosidonnaisesta työeläkkeestä Canada Pension Planista (CPP). CPP ei kata koko liittovaltiota, sillä Quebecillä on oma vastaava työeläkejärjestelmänsä, Québec Pension Plan (QPP).
Vaikka CPP ja QPP vastaavat itsenäisesti omista eläkkeistään, on Kanadan ja Québecin työeläkejärjestelmien välillä käytössä niin sanottu viimeisen laitoksen periaate. Sen mukaan molemmissa järjestelmissä eläkettä kartuttaneen henkilön koko eläke maksetaan siitä järjestelmästä, johon vakuutettu on viimeisenä kuulunut.
Työnantaja- ja alakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä yli 16 000 kpl
Lakisääteisen vanhuuseläkkeen taso on Kanadassa kansainvälisesti vertailtuna melko matala, vaikka vuoden 2019 uudistus nostaa asteittain vanhuuseläkkeen tavoitekorvaustasoa aiemmasta 25 prosentista kolmannekseen työuran keskimääräisistä ansioista.
Lakisääteistä eläkettä täydentävät työnantaja- tai alakohtaiset rekisteröidyt lisäeläkejärjestelmät kattavat alle puolet työntekijöistä. Julkisella sektorilla ne kattavat lähes 90 prosenttia työntekijöistä, mutta yksityisellä sektorilla kattavuus on vain noin 25 prosenttia.
Rekisteröityjä työnantaja- ja alakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä oli vuonna 2024 yli 16 000. Niiden lisäksi eläketurvaa täydennetään vielä yksilöllisillä eläkesäästömuodoilla, joten lisäeläketurva on kokonaisuutena hajautettu hyvin suurelle joukolle toimijoita.
Ketkä hoitavat lakisääteistä järjestelmää?
Kanadan lakisääteisen eläkejärjestelmän hallinto on jaettu usealle toimijalle. Verovirasto (Canada Revenue Agency, CRA) kerää työeläkemaksut ja valvoo maksujen suorittamista. Käytännön asioinnista, hakemusten käsittelystä ja etuuksien maksamisesta vastaa työ- ja sosiaaliministeriön (Employment and Social Development Canada, ESDC) alainen Service Canada, joka on liittovaltion palveluorganisaatio ja hoitaa myös monia muita etuuksia. Järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä arvioi yliaktuaarin toimisto (Office of the Chief Actuary, OCA), joka laatii CPP:stä aktuaariraportin kolmen vuoden välein.
Québecissä vastaavat tehtävät hoidetaan erillisessä järjestelmässä. Québecin työeläkejärjestelmää hallinnoi provinssin oma eläkelaitos (Retraite Québec) sekä Québecin veroviranomainen (Revenu Québec).
Myös poliittinen päätöksenteko on jaettu. CPP ei ole vain liittovaltion yksin ohjaama järjestelmä, vaan sitä koskevat keskeiset muutokset vaativat käytännössä vähintään kahden kolmasosan provinssien tuen siten, että nämä edustavat vähintään kahta kolmasosaa väestöstä.
CPPIB korostaa toimivansa riippumattomasti poliittisesta ohjauksesta. Tämä on yksi puskurirahaston keskeisistä piirteistä: sijoituspäätökset on erotettu maksujen keruusta, etuuksien toimeenpanosta ja lainsäädännöllisestä päätöksenteosta.
CPPIB:n rooli eläkesijoittajana
Kanadan mallissa sijoitustoiminnan keskittäminen tarkoittaa, että eläkevarojen sijoittamisen hoitaa CPPIB.
Kyse ei kuitenkaan ole koko Kanadan lakisääteisen eläketurvan sijoitusten keskittämisestä yhdelle toimijalle, sillä Québecin työeläkejärjestelmällä on oma rahastonsa, Québecin eläkekassa La Caisse (Caisse de dépôt et placement du Québec, CDPQ). Toisin kuin CPPIB, se sijoittaa lakisääteisen työeläkejärjestelmän varojen lisäksi myös muiden julkisten lisäeläke- ja vakuutusrahastojen varoja.
CPPIB:n nettovarat olivat noin 447 miljardia euroa (CAD 714,4 mrd.), kun taas Québecin rahaston nettovarat olivat noin 324 miljardia euroa (CAD 517 mrd.) tilikauden 2025 lopussa.
Quebecin rahaston varoista noin kolmannes oli lakisääteisen Québec Pension Planin varoja ja noin kaksi kolmasosaa muiden julkisten lisäeläke- ja vakuutusrahastojen varoja.
Molemmat laitokset kuuluvat Kanadan suurimpiin eläkesijoittajiin, joista käytetään toisinaan epävirallista nimitystä Maple Eight. Ryhmän muut sijoittajat liittyvät pääosin julkisen sektorin tai muiden alakohtaisten lisäeläkejärjestelyjen sijoittamiseen.
Sijoitusstrategian muutos kasvatti organisaatiota
Rahaston sijoitusstrategia on muuttunut voimakkaasti. Toiminnan alussa sen varat olivat käytännössä kokonaan provinssien joukkovelkakirjoissa, mutta nykyään CPPIB on selvästi aktiivinen sijoittaja, jonka salkussa on paljon osake- ja vaihtoehtoisia sijoituksia.
Tilikauden 2025 lopussa pääomasijoitusten ja listattujen osakkeiden osuus oli kumpikin 29 prosenttia, kun taas korkosijoitusten osuus jäi alle viidennekseen. Loput varoista oli sijoitettuna muihin omaisuuslajeihin, kuten infrastruktuuriin ja kiinteistöihin. Vuonna 2025 sen varat vastasivat noin 12 vuoden CPP-etuusmenoja.
Sijoitusstrategian lisäksi myös CPPIB:n organisaatio on muuttunut. Henkilöstön määrä on kasvanut nopeasti: vuonna 2006 työntekijöitä oli noin 100, mutta vuonna 2025 jo yli 2 000.
Suuren koon hyödyt ja haitat
CPPIB:tä on kehuttu siitä, että suuri koko ja keskitetty rakenne mahdollistavat pitkäjänteisen ja maailmanlaajuisesti hajautetun sijoitustoiminnan. Kritiikki on puolestaan kohdistunut siihen, että aktiivinen sijoitusmalli, suuri pääomasijoitusten paino ja ulkoisten varainhoitajien käyttö näkyvät myös kuluissa.
Boston Collegen eläketutkimuskeskuksen mukaan CPPIB:n tuotot jäivät vuosina 2006–2024 niukasti jälkeen sen omasta pääasiallisesta vertailuportfoliosta, jossa oli 85 prosenttia globaaleja osakkeita ja 15 prosenttia Kanadan valtionlainoja. Tämä on pitänyt yllä keskustelua siitä, onko suuri ja kallis sijoitusorganisaatio tuottanut riittävästi lisäarvoa.
Kanadan malli on kiinnostava vertailukohta monestakin näkökulmasta, mutta sitä ei voi kuvata yhden eläkelaitoksen malliksi. Kuten maiden eläkejärjestelmien vertailussa yleensäkin, myös Kanadan kohdalla on syytä pitää mielessä koko eläketurvan kokonaisuus, kun sitä verrataan Suomeen ja muihin maihin.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Center for Retirement Research at Boston College: Canada Pension Plan Falls Short of Indexed Benchmark (2024)
- ETK: CPPIB eläkevarojen sijoitustuottovertailussa (2026)
- ETK: Kanadan eläkejärjestelmä (2023)
- ETK: Kanadan eläketurva kestävämmälle pohjalle (Kanada-eläketrilogia, osa 3, 2019)
- ETK: Haetaan nuorta, kielitaitoista ja korkeakoulutettua sinkkua (Kanada-eläketrilogia, osa 2, 2019)
- ETK: Kanada, Kanada, Kanada (Kanada-eläketrilogia, osa 1, 2019)
- HS: Työeläkejärjestelmä on otettava mukaan sopeutustoimiin (2026)
- Statistics Canada: Registered pension plans (RPPs), active members and market value of assets, by jurisdiction of plan registration (2025)
