Kansainväliset eläkeasiat

Vastikään julkaistussa Pensions Outlook 2018 -julkaisussa OECD kannustaa jäsenmaitaan kehittämään perhe-eläkkeitä. Argumentit ovat hyvin samanlaisia kuin vuonna 2017 julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän selvityksessä.

Hollanti sijoittui kärkipaikalle vuosittain julkaistavassa Mercerin eläkejärjestelmävertailussa. Maan hyvä sijoitus selittyy hyvällä perusturvalla, korkealla eläkerahastoinnilla sekä maan taloudellisella tilanteella. Maassa on OECD:n mukaan euroalueen korkein eläkkeiden teoreettinen nettokorvausaste. Mutta Hollanti on myös yksi harvoja Euroopan maita, joissa maksussa olevia (työmarkkina)eläkkeitä on jouduttu leikkaamaan, eikä monen eläkkeitä ole indeksoitu kymmeneen vuoteen.

Viime aikoina on keskusteltu paljon eläkejärjestelmän reiluudesta. Huomiota on herättänyt alhainen syntyvyysaste, joka jatkuessaan heikentää eläketurvan rahoituspohjaa. Keskustelua on käyty myös suurituloisten eläkeläisten määrästä. Samanlaista keskustelua käydään myös muualla Euroopassa. Kysymys reilusta sukupolvisopimuksesta on tulenarka ja monimutkainen. Yksi keino selkeyttää keskustelua on hahmottaa sitä Musgraven säännöllä.

Kirjoitin keväällä, miten ulkomaisen eläkkeen hakemiseen kannattaa ennakkoon varautua. Nyt kerron tärkeimmät ulkomaan eläkkeen hakemisen vaiheet – miten eläkettä haetaan eri maista, milloin hakemus kannattaa jättää, miten hakemus etenee ja miten verotusasioita kannattaa selvitellä.

Asiakaspalvelustamme kysyttiin hiljattain, järjestämmekö koulutusta ulkomaisen eläkkeen hakemisesta. Asiakasta oli kauhistuttanut, miten eläkkeen hakemisesta oikein selviää. Kun huomioit muutamat asiat ulkomailla olon aikana ja ennen eläkkeelle siirtymistä, eläkkeen hakeminen sujuu helposti.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa ollut kansainvälisesti vertaillen korkea. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt. Mitä on tapahtunut muissa maissa, ja millainen on Suomen tilanne niihin verrattuna tällä hetkellä?

Orange kuvert eli oranssi kirjekuori on Ruotsin lakisääteistä eläketurvaa koskeva eläkeote, joka kolahtaa vuosittain noin 85 000 suomalaisen postiluukusta. Eläkeote on vuosien saatossa tarjonnut työikäisille tietoa Ruotsissa karttuneesta eläkkeestä ja ennustanut eläkkeen määrän. Eläkeläisille Ruotsin eläkeote on puolestaan kertonut, paljonko eläkettä maksetaan tulevana vuonna.

Ruotsin lakisääteinen yksilöllisten eläketilien rahastoeläkejärjestelmä, premiepension, on ensimmäisen todellisen harvennusleikkauksen edessä. Rahastoeläkehuijaukset tai vertauskuvallisesti monen kirjavan omenapuutarhan mädät omenat johtivat lopulta uudistusesitykseen, jota koskeva laki on määrä tulla voimaan heinäkuussa 2018. Ikävistä tapahtumista huolimatta positiivisena voidaan pitää sitä, että järjestelmä on tuottanut satoa keskimäärin yli sille asetetun vähimmäistavoitteen.

Useimmissa maissa lakisääteinen eläketurva rahoitetaan ilman rahastointia. Poikkeuksen muodostavat Pohjoismaat, joissa on varauduttu poikkeuksellisen hyvin tulevaisuuteen. Sosialismi, 1930-luvun lama ja monet muut maailmanhistorian käänteet näkyvät edelleen Euroopan eläkejärjestelmissä.

Euroopan väestö vanhenee. Pääsääntöisesti maat ovat varautuneet muutokseen uudistamalla eläkejärjestelmiään. Uudistuksissa on ollut yksi yhteinen nimittäjä: eläkeiän nosto. Puola teki lokakuussa täysin päinvastoin ja laski eläkeikää. Nyt maata uhkaa eläkeläisköyhyys.