Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus Suomessa lähellä eurooppalaista keskitasoa

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa ollut kansainvälisesti vertaillen korkea. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt. Mitä on tapahtunut muissa maissa, ja millainen on Suomen tilanne niihin verrattuna tällä hetkellä?

Alla olevassa kuviossa on esitetty työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä OECD:n eurooppalaisissa jäsenvaltioissa vuosina 2007 ja 2014. Osuudet on laskettu OECD:n tietokannasta poimituista luvuista. Maat on järjestetty nousevaan järjestykseen vuoden 2014 työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuuden mukaan.

Suomessa 8,1 prosenttia työikäisistä sai työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2007. Vuonna 2014 osuus oli 7,1 prosenttia. Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus oli Suomessa tarkastelluista maista viidenneksi korkein ja vuonna 2014 kahdeksanneksi korkein. Kumpanakin vuonna Suomen työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus oli korkeampi kuin koko EU:ssa keskimäärin.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden kehitys on ollut eri maissa eri suuntaista

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden kehitys on ollut eri maissa eri suuntaista. Osuus on laskenut 14 maassa ja noussut yhdeksässä maassa. Tšekissä, Isossa-Britanniassa, Unkarissa ja Ruotsissa lasku on ollut Suomea suurempaa. Niissä maissa, joissa lasku on ollut suurinta, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden lasku liittynee ainakin osittain järjestelmämuutoksiin.

Esimerkiksi Ruotsissa määräaikainen sairauskorvaus poistettiin vuonna 2008, ja työkyvyn arviointi 180 korvauspäivän jälkeen laajennettiin tehtäväksi suhteessa kaikkeen työmarkkinoilla saatavilla olevaan työhön. Suomessa merkittäviä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehtoja koskevia muutoksia ei ole viime vuosina ollut.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus on noussut eniten Belgiassa, Latviassa ja erityisesti Virossa. Kumpanakin ajankohtana työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus on selvästi korkein Norjassa. Myös muissa Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus on Suomea korkeampi. Pohjoismaiden järjestelmiä on pidetty melko anteliaina, minkä takia niillä on myös paljon käyttöä.

Järjestelmien erot vaikeuttavat maiden vertailua

Eri maiden lukuja ei voi aivan suoraan verrata toisiinsa, sillä maiden välillä on runsaasti eroja siinä, millaisilla ehdoilla työkyvyttömyysetuutta voi saada ja mitkä etuudet ylipäätään luokitellaan työkyvyttömyyseläkkeiksi.

Suomen osalta luvut sisältävät vuoden lopussa työeläkejärjestelmän tai kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkettä saaneet sekä työtapaturman vuoksi eläkkeellä olevat. Maiden välisiin eroihin vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehtojen lisäksi se, mitä muita varhaisen työstä poistumisen väyliä on tarjolla.

Suomessa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on jatkanut laskuaan

Suomessa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä laski prosenttiyksikön vuosien 2007 ja 2014 välillä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on jatkanut laskuaan myös tämän jälkeen niin, että työkyvyttömyyseläkettä saavia on tällä hetkellä enää 6,0 prosenttia työikäisestä väestöstä. Jos tapaturmaeläkkeet lasketaan mukaan, kuten OECD:n tietokannassa on tehty, nousee osuus tästä vajaalla puolella prosenttiyksiköllä.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden vähenemiseen vuoden 2007 jälkeen on vaikuttanut toisaalta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen selvä väheneminen ja toisaalta suurten ikäluokkien siirtyminen vanhuuseläkkeelle.

Tietoja muiden maiden tuoreemmasta tilanteesta ei vielä ole saatavilla. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus oli suuressa osassa maita 6–7 prosentin tuntumassa. Näyttää siltä, että työkyvyttömyyseläkeläisten osuus on Suomessa jo lähellä eurooppalaista keskitasoa.