Ruotsin rahastoeläkejärjestelmälle harvennusleikkaus

Ruotsin lakisääteinen yksilöllisten eläketilien rahastoeläkejärjestelmä, premiepension, on ensimmäisen todellisen harvennusleikkauksen edessä. Rahastoeläkehuijaukset tai vertauskuvallisesti monen kirjavan omenapuutarhan mädät omenat johtivat lopulta uudistusesitykseen, jota koskeva laki on määrä tulla voimaan heinäkuussa 2018. Ikävistä tapahtumista huolimatta positiivisena voidaan pitää sitä, että järjestelmä on tuottanut satoa keskimäärin yli sille asetetun vähimmäistavoitteen.

Omena, jossa on reikä

Ruotsin rahastoeläkejärjestelmä on ollut viimeiset pari vuotta myrskyn silmässä häikäilemättömien väärinkäytösten vuoksi. Viimeksi aiheesta kirjoitti Työeläke-lehti (1/2018), joka kuvasi rikosvyyhtiä kaikkien aikojen eläkepuhallukseksi. Puutarhurin ainoa konsti säästyä pahoilta tuhoilta on yleensä kääriä hihat ylös ja ryhtyä hartiavoimin hommiin. Näin toimi Ruotsin Eläkevirasto (Pensionsmyndigheten), joka kesäkuussa 2017 julkaisi 30-kohtaisen toimenpidelistan järjestelmän heikkojen oksien karsimiseksi.

Rahastoeläkejärjestelmä on koko olemassaoloaikansa ollut lukuisien kansallisten selvitysten kohteena. Laaja-alaisissa selvityksissä (2013 ja 2017) valitulle tielle on etsitty vaihtoehtoista suuntaa. Lisäksi järjestelmää ovat arvioineet ja kritisoineet myös sellaiset taloustieteen kansainväliset huippunimet kuin Nicholas Barr (2013) ja Richard Thaler (2017).  

Osa lakisääteistä työeläkettä

Rahastoeläke istutettiin nykyiseen työeläkejärjestelmään vuonna 1995, mutta varsinainen rahastojen valintamahdollisuus avautui vakuutetuille vuonna 2000. Tätä ennen varat olivat Valtiokonttorin sijoittamissa korkopapereissa.

Rahastoeläkemaksu (2,5 %) on osa lakisääteistä vanhuuseläkemaksua, joka peritään ansiokaton (noin 4 000 euroa kuukaudessa) alittavasta palkan osasta. Sijoitettava summa on täten enintään 1 200 euroa vuodessa. Vakuutettu voi valita enintään viisi rahastoa noin 850 rahaston joukosta. Mikäli vakuutettu ei tee mitään, ohjautuvat maksut valtion AP7 Såfa -oletusrahastoon. Tällä hetkellä noin puolet rahastoeläkesäästäjistä on sijoittanut rahastoeläkevaransa oletusrahastoon.

Raakileiden harvennus karsii tuntuvasti rahastojen lukumäärää

Lakiehdotukseen kirjatut vaatimukset rahastotoimijoiden noin 50 miljoonan euron vähimmäispääomasta sekä vähintään kolmen vuoden toimintahistoriasta karsivat arviolta yli 300 rahastoa.

Leikkaus on maltillisempi kuin mitä aiemmissa selvityksissä on esitetty. Esimerkiksi Finanssivalvonta (Finansinspektionen) oli vaatinut korkeampaa varallisuuden määrää (500 miljoonaa euroa) ja 10 vuoden historiaa, jolloin peräti 700 rahastoa olisi lopettanut toimintansa. Tällöin ei puhuttaisi enää pelkästä raakileharvennuksesta toisin kuin nyt. Omenapuiden hoidossa raakileharvennuskin kannattaa, sillä sen seurauksena omenat ovat isokokoisempia ja parempilaatuisia. Nähtäväksi jää kiristyvätkö vaatimukset jatkossa, sillä omenapuukin tuottaa hyvin satoa, kun sitä leikataan säännöllisesti.

Tuotto on ollut vaihteleva, mutta ylittää vähimmäistavoitteen

Ongelmista huolimatta rahastoeläkejärjestelmä on yltänyt korkeampaan tuottoon kuin keskitulojen muutosta seuraava tulo-/tasapainoindeksi. Indeksillä tarkistetaan ruotsalaisen työeläkkeen toisen osan eli ansaintaeläkkeen (inkomstpension) laskennallista eläkepääomaa.

Tuottoa mitataan kahdella eri mittarilla, joista kuvassa esitetty pääomapainotettu tuotto huomioi järjestelmään eri aikoina kertyneen varallisuuden määrän. Sijoitusten kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1995) vuoden 2017 loppuun oli vuotta kohti 6 prosenttia. Kun taas vastaavan ajanjakson pääomapainottamaton reaalituotto oli 3,8 prosenttia.

Rahastoeläkejärjestelmän pääomapainotettu vuosituotto järjestelmän voimaantulosta lähtien

Rahastoeläkejärjestelmän pääomapainotettu (IRR) vuosituotto järjestelmän voimaantulosta lähtien. Lähde: Pensionsmyndigheten

Oletusrahaston hoitaja, valtiollinen AP7-yhtiö, on onnistunut sijoitustoiminnassaan paremmin kuin yksityiset toimijat keskimäärin. Eritoten järjestelmän alkuvuosina monilla ruotsalaisilla oli mielikuva oletusrahastosta matalariskisenä toimijana. Sitä se ei ole, sillä oletusrahastossa yli 90 prosenttia sijoituksista on ulkomaisissa osakkeissa. Yksityisillä toimijoilla osakepaino on keskimäärin reilut 70 prosenttia, josta yli puolet on ulkomailla. Osakemarkkinoiden kehitys näkyykin suoraan rahastoeläkejärjestelmän tuotoissa.

Oletusrahastossa osakepainoa vähennetään automaattisesti asteittain 55 ikävuoden jälkeen. Alle 55-vuotiailla kaikki rahat ovat kiinni osakkeissa.  Yhtä kaikki, riski satokauden tuloksesta jää säästäjälle. Näin myös uudistuksen jälkeen, vaikkakin kuluttajansuojaa vahvistetaan toimijoiden entistä tarkemmalla laadun valvonnalla.