Blogit

Euroopan väestö vanhenee. Pääsääntöisesti maat ovat varautuneet muutokseen uudistamalla eläkejärjestelmiään. Uudistuksissa on ollut yksi yhteinen nimittäjä: eläkeiän nosto. Puola teki lokakuussa täysin päinvastoin ja laski eläkeikää. Nyt maata uhkaa eläkeläisköyhyys.

Aika ajoin törmää väitteeseen Ruotsin työeläkemaksujen Suomea matalammasta tasosta. Pitääkö tämä paikkansa vai onko kyseessä vain eläkemyytti? Selvitän tätä vertailemalla työnantajalta ja työntekijältä perittäviä yksityisen sektorin eläkemaksuja molemmissa maissa.

Keskustelu vakuutuslääkärien roolista käy kuumana. Sama tarina toistuu eri muodoissa: hoitavan lääkärin mielestä potilas on työkyvytön, mutta vakuutusyhtiön lääkäri toteaa (potilasta näkemättä), että työkykyä on vielä rutkasti ja eläkkeelle ei siis ole asiaa.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa suomalaisista ei tunne eläketurvaa. Erityisesti nuorten tuntemus on osoittautunut heikoksi. Nämä tutkimukset ovat pääsääntöisesti analysoineet suomalaisten omia käsityksiä eläketuntemuksensa tasosta. Niissä vastaajilta on kysytty, miten hyvin he kokevat tuntevansa  eläketurvaa. Vähän kuitenkin tiedetään, miten hyvin suomalaiset oikeasti tuntevat eläketurvaa. Muuttuuko kuva tuntemuksen tasosta, jos tarkastelun kohteena on koetun …

Aikeet lykätä tai varhentaa eläkkeelle siirtymistä pyörivät epäilemättä monen eläkeikää lähestyvän mielessä. Vaikka eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousee ikäluokittain, on vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdassa joustavuutta.

Eläkejärjestelmässä on tarve katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmia ja niiden osuvuutta on arvioitu kattavasti uunituoreessa raportissa.

Syntyvyys on kuluneen kuuden vuoden aikana laskenut jyrkästi, ja tänä vuonna lasku näyttää jatkuvan. Syntyvyyden nopea vähentyminen on herättänyt keskustelua myös eläkejärjestelmän ja koko julkisen sektorin taloudellisesta kestävyydestä. Ongelmalliseksi julkisen talouden kannalta tilanne muuttuu silloin, jos alhainen syntyvyys jatkuu pitkään.

Sveitsin parlamentti pääsi pitkän väännön jälkeen sopuun eläkeuudistuksesta, jonka lopullinen kohtalo ratkeaa pian järjestettävässä kansanäänestyksessä. Vaikka uudistus on kattava, se on pitkällä aikavälillä riittämätön. Uudistuspaketista puuttuvat yleisen vanhuuseläkeiän korotus ja suoraviivainen kytkös elinajanodotteeseen.

Viimeisten kuudentoista vuoden aikana työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on laskenut kuusi prosenttia. Samaan aikaan vanhuuseläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut 36 prosenttia. Nykyään työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke on jo kolmanneksen eli 600 euroa pienempi kuin vanhuuseläkkeensaajien, kun se viime vuosituhannen alussa oli vielä lähes samaa tasoa. Onko syytä huoleen?

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on viimeisen 15 vuoden aikana noussut. Nykyisin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista saa kielteisen päätöksen. Mitä hakijoille tapahtuu kielteisen päätöksen saamisen jälkeen?