Apurahansaajat työllistyvät hyvin

Tieteentekijät kilpailevat apurahoista. Rahoituksen hakemiseen kuluu aivan liikaa aikaa ja työtä. Vain harva onnistuu rahoittamaan tutkimustyötään apurahalla. Tilastojen mukaan korkeakoulujen tutkimushenkilöstö on viime vuosina hieman vähentynyt. Korkeakoulujen tutkimustyöpanoksesta vajaat 5 prosenttia muodostuu apurahatutkijoiden työstä. Tässä kirjoituksessa tarkastelen apurahatutkijoiden työllisyyttä.

Vuosina 2005−2015 valmistui 17 100 tohtoria, joista runsas viidennes on saanut apuraharahoitusta tieteelliseen työhönsä. Vuodesta 2009 alkaen 12 300 henkilöä on työskennellyt apurahatutkijana. Vuoden 2017 lopussa noin 1 600 tutkijaa sai apurahaa.

Apurahajaksoja on tyypillisesti 1−3 ja niiden yhteiskesto on keskimäärin 1,5 vuotta. Ensimmäisen jakson alkaessa tutkijat ovat iältään keskimäärin 35-vuotiaita. Runsaat 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä.

Vain pieni osa asuu ulkomailla

Yliopistot ja korkeakoulut vetävät puoleensa kansainvälisiä tutkijoita. Tutkijavaihdot ja -vierailut toteutetaan usein apurahoilla. Apurahatutkijoista 83 prosentilla äidinkieli on suomi tai ruotsi. Muita yleisiä kieliä ovat venäjä, kiina, englanti, saksa ja espanja.

Noin kuusi prosenttia apurahansaajista asuu ulkomailla vuoden 2017 lopussa. Osuutta voidaan pitää pienenä.

ETK:n rekisteritiedoista ilmenee, että yliopisto-opiskelijat työskentelevät opintojen rinnalla. Ennen ensimmäisen apurahajakson alkamista työuraa on karttunut keskimäärin 9,4 vuotta. Naisten työura on vajaan vuoden verran lyhyempi kuin miesten.

Toimeentulo niukkaa

Apurahansaajan toimeentulo on usein niukkaa verrattuna palkansaajiin. Apurahan alkaessa tulotaso on keskimäärin 28 000 euroa, sisältäen apurahan lisäksi muut ansiotulot. Miesten tulotaso on 30 200 euroa ja naisten 26 400 euroa.

Yliopistojen tutkimushenkilöstöä on eniten luonnontieteen, yhteiskuntatieteiden ja lääke-ja terveystieteiden aloilla. Kuviosta 1 nähdään, että apurahoja saaneiden miesten ja naisten koulutustaustat eroavat varsin vähän. Naisten yleisimmät koulutustaustat ovat: humanistinen ja taideala (23 %), kaupallinen ja yhteiskunnallinen ala (21 %) ja luonnontieteen ala (19 %). Miesten yleisimmät koulutustaustat ovat: luonnontieteen ala (23 %), kaupallinen ja yhteiskunnallinen ala (21 %) ja humanistinen ja taideala (17 %). Erot paikantuvat kasvatustieteisiin ja terveys- ja sosiaalialalle.

Apurahansaajien koulutusala vuonna 2015

Yli 80 prosenttia apurahansaajista työllistyy apurahan päätyttyä

Akateeminen työttömyys on helpottumassa. Korkeasti koulutettujen työllisyys on parempaa kuin matalasti koulutettujen. Apurahansaajista noin 84−82 prosenttia työllistyy apurahajaksojen päätyttyä joko palkansaajana tai yrittäjänä.

Kuviosta 2 nähdään vuonna 2013 apurahajakson päättäneiden tutkijoiden työllistyminen seuraavien kolmen vuoden kuluessa. Vaikka työllisyysaste on hyvällä tasolla, työllisyys lievästi heikkenee kolmen vuoden kuluessa. Terveys- ja sosiaalialan koulutustausta henkilöiden työllisyys on parhaalla tasolla.

Heikoin trendi on luonnontieteen alan taustan omaavilla henkilöillä. Naisissa tekniikan alan henkilöiden työllistyminen on heikointa. Humanistien heikosta työllistymisestä puhutaan paljon. Rekistereiden mukaan humanistien työllisyysaste on hyvällä tasolla.

Työllistyneiden ansiotaso vuonna 2014 oli 38 300 euroa. Miesten ansiot olivat 44 900 euroa ja naisten 33 500 euroa, eli ero on varsin suuri. Paras ansiotaso on terveys- ja sosiaalialan taustan henkilöillä.

Apurahan jälkeinen työllistyminen palkansaajana tai yrittäjänä, työllisyysaste

Sosiaaliturva maksettava itse

Jos tutkija saa tieteelliseen toimintaan apurahan, joka on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden tieteelliseen työskentelyyn Suomessa ja se on vähintään 3 828 euroa (vuoden 2018 tasossa), on tutkijan hoidettava sosiaalivakuutusmaksut. Apurahoista on karttunut työeläkettä vuodesta 2009 alkaen. Vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan.

Apurahansaajien lakisääteisen vakuutusturvan, ml. eläketurva, hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela. Apurahansaajan on varauduttava maksamaan noin 14 prosenttia apurahasta sosiaaliturvansa hoitamiseen.

Lähteet:
ETK: Enemmistö maisteriksi valmistuvista työskentelee opintojen ohessa
Mela: Apurahansaajat
SVT: Tutkimus- ja kehittämistoiminta