Blogilistaus
25.4.2018 Anu Polvinen

Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kysely toteutettiin Eläketurvakeskuksen (ETK) toimesta syksyllä 2017. Kysely lähetettiin 4 000 eläkkeensaajalle, jotka olivat tuolloin 55−85-vuotiaita. Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva eläkeläisten toimeentulokokemuksista.

Kyselyn otos muodostettiin siten, että ETK:n rekisteritiedoista poimittiin satunnaisotos käyttäen eläkelajia ositteena. Kolme neljästä kyselyn saajista oli joko vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä, ja yksi neljästä täydellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä.

Kyselyn palautti 2 909 eläkkeensaajaa. Vastausaste oli 73 prosenttia, mikä on verrattain korkea. Korkea vastausaste voi kertoa siitä, että vastaajat ovat kokeneet tutkimuksen aiheen tärkeäksi. Yleisesti vastausastetta on pidetty hyvänä, kun se on vähintään 70 prosenttia (ks. esim. Luoto, 2009). Viime vuosina vastausasteet kyselytutkimuksissa ovat olleet laskusuunnassa.

Väestöryhmittäisiä eroja vastausasteissa

Kyselytutkimuksissa vastauskato ei yleensä jakaannu tasaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että vastausasteissa on eroa esimerkiksi iän, sukupuolen tai sosioekonomisen aseman mukaan.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että pienituloiset miehet jäävät usein tavoittamatta. Naisten vastausaktiivisuus on ollut yleensä miehiä parempi, mutta sen sijaan iäkkäämpien naisten osallistuminen on usein ollut muita vähäisempää (ks. esim. Lundqvist, 2016).

Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselyssä esiintyvää vastauskatoa ja aineiston vinoumia selvitettiin muutamien keskeisten taustatekijöiden, kuten eläkelajin, iän, sukupuolen sekä eläkkeen määrän mukaan. Rekisteritiedot mahdollistivat näiden tekijöiden mukaisten vastausasteiden laskemisen, sillä taustatiedot olivat saatavilla sekä niiltä, jotka vastasivat kyselyyn, että niiltä, jotka jättivät vastaamatta.

65–74-vuotiaat naiset vastasivat kyselyyn ahkerimmin

ETK:n kyselyn vastausasteet olivat hiukan korkeammat naisilla kuin miehillä. Korkein vastausaktiivisuus oli 65-74-vuotiailla naisilla, joista 80 prosenttia palautti kyselyn. Saman ikäisillä miehillä vastaava luku oli noin 75 prosenttia.

Matalimmat vastausprosentit olivat alle 60-vuotiailla. Tämä selittyy pitkälti työkyvyttömyydellä ja heikommalla terveydentilalla, sillä tässä ikäryhmässä kaikki kyselyn saaneet olivat työkyvyttömyyseläkkeellä. Myös kaikista iäkkäimmillä, 80-85-vuotiailla, vastausasteissa oli havaittavissa laskua. Terveydentila ja toimintakyky heikentyvät iän myötä, jolloin kyselyyn vastaaminen ja sen postittaminen voi olla haastavaa.

Työkyvyttömyyseläkettä saavilla matalampi vastausaktiivisuus

Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavilla oli matalampi vastausaktiivisuus kuin muilla eläkeläisillä. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista kyselyyn vastasi 59 prosenttia, kun osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista vastasi 70 prosenttia.

Vanhuuseläkkeellä olevilla vastausaste oli 75 prosenttia. Myös ne vanhuuseläkkeensaajat, joilla oli työkyvyttömyyseläketaustaa, vastasivat harvemmin kyselyyn kuin ne, joilla ei ollut työkyvyttömyyseläkettä ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä.

Vastausasteissa oli eroja myös eläkkeen määrän mukaan. Mitä suurempi eläke, sitä todennäköisemmin eläkkeensaaja vastasi kyselyyn. Ylimmässä eläkekvintiilissä olevilla vanhuuseläkkeensaajilla vastausaste kipusi yli 80 prosenttiin. Pienituloisimmilla täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavilla miehillä se oli noin 50 prosenttia. Tulojen mukaiset erot ilmentävät myös muissa tutkimuksissa todettuja sosioekonomisia eroja vastausaktiivisuudessa (ks. esim. Lundqvist, 2016).

Painojen avulla tulokset ovat paremmin yleistettävissä kohdeväestöön

Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselyn vastausasteissa esiintyi jonkin verran väestöryhmittäisiä eroja. Painojen avulla aineisto korjataan vastaamaan paremmin tutkimuksen kohteena olevaa joukkoa, eli tässä tutkimuksessa 55-85-vuotiaita eläkkeensaajia. Jos havaittuja eroja ei korjattaisi, tulokset saattaisivat antaa liian myönteisen kuvan tutkittavasta ilmiöstä.

Kyselyn tulokset julki alkukesästä

ETK julkistaa Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselyn tulokset alkukesästä. Alustavia tuloksia esitellään tutkimusseminaarissa 26.4.2018.

Lähteet

Lundqvist A, Mäki-Opas T (eds.). Health 2011 Survey – Methods. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 8/2016. Helsinki 2016.

Luoto R. Kyselytutkimuksen suunnittelu. Duodecim 2009;125:1647-53.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.