Työkyvyttömyyseläkkeellä työskentely on yleisempää korkeasti koulutetuilla ja juuri eläkkeelle siirtyneillä

Viime aikoina sekä Suomessa että monissa muissa maissa osatyökykyisten työssäkäynnin mahdollisuuksiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joilla on työkykyä ja työhaluja jäljellä, kannustetaan työskentelemään eläkkeen ohessa ja heiltä pyritään poistamaan työssäkäynnin esteitä.

Työssäkäynnillä on monia positiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Se muun muassa pidentää työuria ja luo sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.

Suomessa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä kolme neljäsosaa käy työssä. Täyden työkyvyttömyyseläkkeensaajien työssäkäynti on verrattain vähäistä. Heistä vain noin 10 prosenttia käy työssä. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä olevien terveys ja työkyky ovat heikentyneet, osa heistä haluaa eläkkeen rinnalla työskennellä osa-aikaisesti tai satunnaisesti. Eläkeläisten työssäkäynti onkin ollut yleistyvä ilmiö sekä Suomessa että muualla maailmassa jo jonkin aikaa. Tästä huolimatta aiheesta on hyvin vähän aikaisempaa tutkimustietoa.

Juuri julkaistu tutkimuksemme selvittää, kuinka yleistä sekä täydellä että osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työssäkäynti on ja ketkä työkyvyttömyyseläkkeellä oikein työskentelevät. Tutkimuksemme mukaan muun muassa koulutuksella, työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdalla ja työkyvyttömyyseläkediagnoosilla oli yhteys sekä täydellä että osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyyn.

Korkeasti koulutetut työskentelevät useammin

Korkeammin koulutetut työskentelivät vähemmän koulutettuja useammin työkyvyttömyyseläkkeellä. Nämä erot työssäkäynnissä voivat johtua yleisistä sosioekonomisista eroista. Korkeammin koulutettujen työurat ovat usein vakaammat ja heillä on vähemmän työttömyyskokemuksia.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös todettu ammattiryhmittäisiä eroja työssäkäynnissä. Työnteon mahdollisuuksiin eläkkeellä vaikuttavat myös terveys ja työolot. Vähemmän koulutetuilla on usein korkeammin koulutettuja heikompi terveydentila ja fyysisesti raskaammat työolot.

Työskentely oli yleisempää niillä, joiden eläkkeelle siirtymisestä oli vasta vähän aikaa

Työskentely oli myös yleisempää niillä työkyvyttömyyseläkkeensaajilla, joiden eläkkeelle siirtymisestä oli vasta vähän aikaa. Työssä jatkaminen eläkkeen rinnalla voi olla helpompaa silloin kun eläkkeelle on juuri siirrytty ja työelämä on vielä ns. tuoreessa muistissa.

Mielenterveyssyyt haasteena

Mielenterveyssyiden takia täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työskentely oli harvinaisempaa kuin muiden syiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä. Mielen sairauksia kokevat kohtaavat usein haasteita työmarkkinoilla. Heillä on usein muita alhaisempi työllisyysaste ja kenties muita rikkonaisempi työura, mitkä vaikeuttavat työssäkäyntiä myös eläkkeellä.

Tutkimuksessa havaittiin, että työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynnissä on eroja. Työssäkäynnin mahdollisuuksia parantavien toimenpiteiden täytyisi suuntautua erityisesti niille työkyvyttömyyseläkkeensaajille, joilla on työhaluja, mutta työmahdollisuudet puuttuvat. Tietämys näistä eroista mahdollistaa toimenpiteiden paremman kohdentamisen erityisesti niihin ryhmiin, joissa työssäkäynti on vähäistä.

Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen muodostamaa rekisteritietoihin perustuvaa 10 prosentin otosta Suomessa asuvasta väestöstä. Aineistossa oli 14 400 suomalaista, jotka olivat osittaisella tai täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2012. Henkilöt olivat 20-62-vuotiaita.

Lähde:

Working While on a Disability Pension in Finland: Association of Diagnosis and Financial Factors to Employment.  Scandinavian Journal of Public Health 2018; 46: 74-81.