Terveys, taloudellinen autonomia ja sukupuoli ovat vahvimmin yhteydessä työkyvyttömyyseläkeläisten hyvinvointiin. Selvitin pro gradu -tutkielmassani, mitkä tekijät liittyvät työkyvyttömyyseläkeläisten kokemaan hyvinvointiin, kirjoittaa yhteiskuntatutkimuksen maisteri Matilda Kivelä.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myöhentynyt, kun alin vanhuuseläkeikä on noussut vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti. Jatkuuko eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen myös tulevaisuudessa, kun alin eläkeikä nousee yhä korkeammaksi?
Kuluttajahintojen nousu näkyi poikkeuksellisen suurina työeläkeindeksikorotuksina vuosina 2023 ja 2024. Korotukset vaikuttivat eläkkeelle siirtymisen ja sen ajoittumisen taloudellisiin kannustimiin. Vertailemalla eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen molemmin puolin voidaan arvioida taloudellisen harkinnan merkitystä.
Itse arvioidun työkyvyn kehityksessä vuosikymmenet eivät ole veljeksiä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä väestön työkyky parani etenkin vanhemmissa ikäryhmissä, mutta sittemmin hyvä kehitys on pysähtynyt ja kääntynyt jopa huonompaan suuntaan. Tarkastelimme tuoreessa artikkelissa työkyvyn kehitystä työmarkkina-aseman mukaan.
Lähes 40 prosenttia työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään. Monilla hylkäävän päätöksen saaneilla on huonompi sidonnaisuus työelämään kuin myönteisen päätöksen saaneilla.
Julkisuudessa on viime aikoina väläytelty työllisyyden kasvukeinoksi vanhuuseläkkeen yläikärajan nostoa nykyisestä 68 vuodesta 75 vuoteen. Tässä blogissa tarkastelen, kuinka moni jää eläkkeelle vanhuuseläkkeen yläikärajalla ja millaisia nämä henkilöt ovat. Pohdin myös, millainen vaikutus vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla olisi työllisyyteen.
Julkiselta sektorilta siirrytään yksityistä sektoria yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat erityisen suuria osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Lisäksi erot vaihtelevat ammattiryhmittäin.
Useissa maissa on nostettu lakisääteistä vanhuuseläkeikää viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella nämä uudistukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Työllisyys ei kuitenkaan ole useimmiten kasvanut täysimääräisesti, koska samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet.
Tammikuu on tyypillisesti ollut kalenterikuukausi, jolloin tavallisimmin siirrytään vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2022 yleisin eläkkeellesiirtymiskuukausi oli kuitenkin joulukuu eli kuukausi, jolloin on tavallisesti jääty kaikista harvimmin vanhuuseläkkeelle.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää sovittiin nostettavaksi vähitellen ylöspäin. Koska erilaiset terveysongelmat lisääntyvät iän myötä, keskeinen kysymys on, miten terveydentila mahdollistaa työssä jatkamisen vanhuuseläkeiän noustessa. Tutkimuksemme mukaan terveet työssäolovuodet 50–65-vuotiailla ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2017 välillä. Myös työskentely terveysongelmista ja heikosta työkyvystä huolimatta on yleistynyt.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.