Eläkekeskustelussa nostetaan usein esille erot työeläkemaksuista saatavassa vastineessa. Erityisesti tätä keskustelua käydään sukupolvinäkökulmasta. Samanaikaisesti suurempaa vastinetta saaneet syntymäkohortit ovat pienentyneet, ja tämä kehityskulku vain kiihtyy. Kaikista suurinta vastinetta työeläkemaksuilleen saaneet ovat iältään 80 vuoden molemmin puolin.
Maatalousyrittäjien työtulot ovat pysyneet viime vuosikymmeninä vakaina samalla kun muiden yrittäjien työtulot ovat laskeneet merkittävästi. Lisäksi MYEL-yrittäjien eläkevakuutetut kokonaistulot ovat nousseet muita yrittäjiä enemmän. Muutos kertonee maatalouden rakennemuutoksesta, jossa maataloustyön lisäksi tuloja haetaan myös muualta.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke on muodostunut suosituksi. Ei ole kuitenkaan kovinkaan paljon tietoa siitä, miten eläkettä käytetään. Selvitimme ensimmäistä kertaa, miten nettotulot muuttuvat osittaisen vanhuuseläkkeen ottamisen myötä. Tulosten perusteella osittainen vanhuuseläke ei kovinkaan usein tarkoita merkittävää lisätuloa. Tätä selittävät työmarkkina-asema ja sen kehitys.
Eläketurvakeskus julkaisi 24.1. tiedotteessaan tiivistyksen eläkeuudistusta koskevan sopimuksen vaikutuksista. Tarkemmin arvioista voi lukea myöhemmin julkaistavassa kolmikantatyöryhmän raportissa. Tässä bloggauksessa suhteutan uudistussopimusta aikaisempiin uudistuksiin ja arvioin sisällöstä käytyä keskustelua ETK:n vaikutusarvioiden pohjalta.
Miten eläkkeiden taso ja ryhmien väliset eläke-erot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessa vuosina 2006, 2011, 2017 ja 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ja heidän eläkkeitään. Tutkimuksessa eroteltiin monenlaisia taustatekijöitä, ja ensimmäistä kertaa otettiin huomioon myös osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen ja maahanmuuttotausta.
Toimeentulo eläkkeelle siirtymisen jälkeen vastaa usein odotuksia. Osalle eläkkeelle siirtyminen tuo mukanaan yllätyksen, joillekin myös kokemuksia toimeentulon helppoudesta. Kun toimeentulo poikkeaa selkeästi ja kielteisesti odotuksista, koetaan arjen toimeentulossa vaikeuksia.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) voi ottaa maksuun jo ennen eläkeikää. OVE:n ottaminen voi houkutella, koska etukäteen ei voi tietää, miten pitkään vanhuuseläkkeestä ehtii nauttimaan. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen voi lisätä kulutus- tai sijoitusmahdollisuuksia, erityisesti jos jatkaa työskentelyä entisenlaisesti OVE:n rinnalla. Kun otetaan huomioon verotus, OVE:n ottaminen voi teoriassa olla edullisempaa matalammilla tulotasoilla.
Vuoden 2005 eläkeuudistus johti siihen, että eläkkeen aikaisempaa maksimitasoa, 60 prosenttia korkeimmasta palkasta, ei enää ollutkaan olemassa. Eläkkeen mahdollinen maksimitaso on nyt jokaisella ikäluokalla erilainen. Havainnollistan asiaa vuonna 1962 syntyneen esimerkkihenkilön, Maijan, työuran avulla.
Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.
Suomessa pienituloisilla yli 65-vuotiailla on ongelmia erityisesti odottamattomien menojen maksamisessa, osoittaa uusi tutkimuksemme. Tavanomaisista menoista suoriudutaan paremmin. Muihin Euroopan maihin verrattuna toimeentulovaikeuksia on Suomessa vähemmän.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.