Vakuuttaminen ja valvonta

Maaliskuu 2020 on varmasti jäänyt kaikille suomalaisille mieleen. Korona-pandemia levisi Suomeenkin, maat sulkivat ulko-ovensa ja liikkuminen maasta toiseen vaikeutui.

Suomelta päättyi viime vuoden lopussa puolivuotinen EU:n puheenjohtajuuskausi. Siihen liittyen sain olla mukana monissa sosiaaliturvaan liittyvissä yhteistyökuvioissa. Kulissien takana teimme paljon sellaista työtä, joka ei julkisuudessa näy, mutta lujitti hyvää yhteistyötämme.

Kuntoutuksen yhteistyössä parannettavaa on edelleen tiedonkulussa ja eri kuntoutuksen toimijoiden kuntoutustoimenpiteiden yhteensovittamisessa. Myös työttömien ohjautuminen ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen voisi olla nopeampaa.

Tulorekisterin myötä sen tietojen hyödyntäjät saavat nykytilaan verrattuna ajantasaisempaa tietoa käyttöönsä. Työnantajalle siirtyminen yhteen luukkuun palkkailmoituksissa on myös tervetullut muutos.

Suomi on EU-vertailussa yrittäjien eläkevakuutuksen kattavuudessa kärkimaita. Aivan aukotonta ei YEL-turva ja sitä kautta muu sosiaaliturva kuitenkaan Suomessakaan ole. Eläketurvan kannalta huono kehityskuva olisi, että YEL:n ulkopuolelle jäisi nykyistä useampi.

Ihminen on pohjimmiltaan optimisti ja vähän myös hetken lapsi. Jos eläkevakuuttaminen olisi vapaaehtoista, moni jättäisi varautumatta vanhuuteen tai riskeihin elämässä ja luottaisi yhteiskunnan turvaverkkoihin. Kun jokainen maksaa eläkemaksuja ja samalla saa turvaa ikääntymisen ja työkyvyn menettämisen varalle, kannetaan ja jaetaan eläkevakuuttamisella katetut riskit tasapuolisesti. Riskiä kantavan joukon suuruus auttaa myös pitämään maksutason kohtuullisena.

Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden esteitä eli ns. rajaesteitä pohdittaessa on kiinnitetty huomiota siihen, että Ruotsista takaisin Suomeen muuttavan henkilön työeläketurva jää sairauden sattuessa heikommaksi kuin koko työuransa Suomessa tehneen henkilön työeläketurva. Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat selvittäneet, millaisilla keinoilla tilannetta voitaisiin helpottaa.

Työeläkevakuuttamisessa työtä tehdään joko yrittäjäasemassa tai työsuhteessa. Kolmatta muotoa tai muuta välitilaa ei ole, vaikka usein niin luullaan. Moni tekee työtään myös rinnakkain yrittäjänä ja palkansaajana. Laskutuspalveluyritykset toivat uuden piirteen yrittäjyyteen, ja eläkevakuuttamisen hoidosta on ymmärrettävästi ollut epätietoisuutta. Yrittäjä vastaa itse eläkevakuuttamisestaan yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Työsuhteessa tehtävä työ vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. Sovellettava …