Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannus on tekemättä jäävän työn arvo
Mikä on oikea tapa laskea työkyvyttömyyseläkkeellä olosta aiheutuva kustannus? Hyviä vastauksia on näkökulmasta riippuen monia, mutta ainakin yksi yleinen tapa on selvästi väärin.
Kun miettii työkyvyttömyyseläkkeellä olosta aiheutuvaa kustannusta, tulee luonnollisesti ensin mieleen työkyvyttömyyseläkkeinä maksettu rahasumma. Se on kyllä eläkejärjestelmän kannalta menoa, mutta toisaalta työkyvyttömyyseläkkeellä oleville tuloa. Koko yhteiskunnan tasolla tarkasteltuna työkyvyttömyyseläkkeellä olon kustannus on sen sijaan työkyvyttömyyseläkeläisten menetetyn työpanoksen arvo.
Joskus työkyvyttömyyseläkkeiden kustannus esitetään laskemalla yhteen työkyvyttömyyseläkemenot ja menetetyn työpanoksen arvo. Tämä laskutapa perustuu väärinkäsitykseen, joka on syytä korjata. Lähdetään pohtimaan asiaa esimerkillä, joka havainnollistaa vakuutuskorvauksen luonnetta.
Mitä voimme oppia rikkinäisestä puhelimesta?
Ajatellaan, että olet juuri ostanut uuden 500 euroa maksavan puhelimen. Testataksesi sen hienoja kameraominaisuuksia räpsit kuvia parvekkeeltasi ja sinulle käy tyypillinen moka: luuri lipsahtaa käsistäsi ja räsähtää maahan korjauskelvottomaksi. Onneksi sinulla on kotivakuutus, jonka omavastuu on 150 euroa.
Mikä on tästä kömmähdyksestä aiheutuva kustannus? Riippuu siitä, kenen perspektiivistä asiaa tarkastelee. Sinulle vahinko maksaa vakuutuksen omavastuun verran eli 150 euroa. Vakuutusyhtiö taas joutuu pulittamaan vakuutuskorvausta 350 euroa. Tämän summan maksajia ovat loppujen lopuksi kaikki vakuutuksenottajat, koska vakuutusmaksujen täytyy pidemmän päälle kattaa vakuutuskorvaukset.
Koko yhteiskunnan tasolla vahingosta aiheutuva kustannus on tuhoutuneen omaisuuden arvo eli 500 euroa. Vakuutuskorvaus siis vain siirtää osan tästä kustannuksesta yhteisesti maksettavaksi.
Työkyvyttömyyseläke korvaa työkyvyn menetystä
Vastaavaa päättelyä voidaan käyttää työkyvyttömyyden tapauksessa. Ajatellaan, että olet töissä 3 000 euron kuukausipalkalla. Tulet sitten syystä tai toisesta työkyvyttömäksi ja sinulle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyyseläkkeen suuruus riippuu ansiohistoriastasi, mutta oletetaan, että tässä tapauksessa eläke on 1 600 euroa kuukaudessa.
Jos et kykene lainkaan tekemään töitä, sinun perspektiivistäsi työkyvyttömyyden rahallinen kustannus on bruttona menetettyjen työansioiden ja työkyvyttömyyseläkkeen erotus eli 1 400 euroa kuukaudessa. Progressiivisen verotuksen ja mahdollisten muiden sosiaalietuuksien vuoksi muutos käytettävissä olevissa rahatuloissasi on pienempi.
Koko yhteiskunnan tasolla työkyvyttömyyseläkkeellä olon kustannus on sen työn arvo, joka sinulta jää tekemättä työkyvyttömyyden takia. Jotta työllistämisesi ennen työkyvyttömyyttä oli työnantajasi näkökulmasta kannattavaa, täytyi työpanoksesi arvon olla vähintään työllistämiskustannustesi suuruinen. Perusteltu vähimmäisarvio menetetyn työpanoksen arvolle saadaan siten lisäämällä työkyvyttömyyttä edeltävään palkkaan palkan sivukulut eli työnantajan sosiaalivakuutusmaksut, joiden suuruus on noin 20 prosenttia palkasta. Näin ollen vähimmäisarvio menetetyn työpanoksen arvosta on tässä esimerkkitapauksessa noin 3 600 euroa kuukaudessa.
Laskettaessa työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksia menetetyn työpanoksen arvoon ei tule lisätä työkyvyttömyyseläkemenoa. Aivan kuin kotivakuutuksen korvaus edellä, työkyvyttömyyseläke on korvaus, jolla osa työkyvyn menetyksestä aiheutuvasta kustannuksesta jaetaan kaikkien eläkevakuutettujen kesken.
Menetetyn työpanoksen metsästys
Työkyvyttömyyseläkkeellä olosta aiheutuva kustannus on siis menetetyn työpanoksen arvo, mutta kuinka suuresta summasta on kokonaisuudessaan kysymys? Laskimme arvion menetetyn työpanoksen arvosta vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkettä työeläkkeenä saaneille Suomessa asuneille henkilöille, joita oli noin 123 000.
Arvio perustuu siihen oletukseen, että jos työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö ei olisi tullut työkyvyttömäksi, hän jatkaisi työelämässä niillä työansioilla, joihin hänen eläkettä edeltävä ansiohistoriansa viittaa. Kutsutaan näitä ansioita potentiaalisiksi työansioiksi.
Työkyvyttömyyseläke maksetaan joko täytenä tai osittaisena riippuen siitä, kuinka paljon työkyky on alentunut. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneillä eläkettä edeltävät työansiot olivat suunnilleen samalla tasolla kuin kaikilla muillakin eläkevakuutetuilla. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä työansiot olivat sen sijaan jo ennen eläkettä keskimäärin vain noin kaksi kolmasosaa yleisestä tasosta. Näin ollen täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden potentiaaliset työansiotkin on realistista arvioida yleistä tasoa matalammiksi.
Kun työkyvyttömyyseläkeläisten arvioiduista potentiaalisista työansioista vähennetään heidän todelliset työkyvyttömyyseläkkeen aikaiset työansionsa, saadaan arvio menetetyistä työansioista. Lisäämällä tähän työnantajan sosiaalivakuutusmaksut saadaan vähimmäisarvio menetetyn työpanoksen arvosta.
Kustannus vähintään 3 miljardia vuodessa
Arviomme mukaan työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden menetetyn työpanoksen arvo eli heidän työkyvyttömyytensä kustannus oli vuonna 2021 vähintään 3,0 miljardia euroa vuodessa. 85 prosenttia tästä kohdistui täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ja 15 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleville.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yleensä varsin lähellä vanhuuseläkeikää. Vanhempana työkyvyttömyyseläkkeelle jäävillä on myös tyypillisesti korkeammat työansiot ennen eläkettä, joten menetetyn työpanoksen arvo painottuu vanhimpiin ikäluokkiin. Noin kolme neljäsosaa menetetyn työpanoksen arvosta kohdistuu niille eläkkeensaajille, jotka olivat vuoden lopussa 54-vuotiaita tai vanhempia.
Arviomme menetetyn työpanoksen arvosta jää selvästi matalammaksi kuin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) aiempi vastaava arvio vuodelta 2014, jossa menetetyn työpanoksen arvoksi vuonna 2012 saatiin 8,0 miljardia euroa vuoden 2012 rahassa. Ero selittyy osin sillä, että työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden määrä on vähentynyt yli kolmanneksella vuosina 2012–2021. Lisäksi olemme arvioineet työkyvyttömyyseläkeläisten menetetyt työansiot oleellisesti realistisemmin kuin STM aiemmassa arviossaan.
Lopuksi on syytä muistuttaa, että arviomme kattaa vain työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saaneet henkilöt. Noin kolmasosa työkyvyttömyyseläkeläisistä saa pelkkää Kelan työkyvyttömyyseläkettä. Heille ei voida arvioida menetetyn työpanoksen arvoa käyttämällämme menetelmällä, koska heillä ei ole ollut juuri ollenkaan työansioita ennen työkyvyttömyyden alkamista.
Lisää aiheesta:
Rissanen, K. ja Kaseva, E. (2014) Menetetyn työpanoksen kustannus. STM:n muistio.
Etk.fi-blogissa asiantuntijat kirjoittavat myös yhdessä tuumin. Lisää Sampo Lapon ja Ismo Riskun kirjoituksia voit lukea heidän omista blogeistaan. Sampo Lapon Etk.fi-blogi | Ismo Riskun Etk.fi-blogi
Mielenkiintoinen laskelma! Voisiko laskelmasta tehdä version, missä oletettaisiin, että vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt eivät enää koskaan palaa työelämään ja heidän työpanoksensa on täten menetetty koko jäljellä olevan työuran ajaksi? Eli diskontattaisiin esimerkiksi 35 vuotiaiden menetetty työpanos koko tulevan ajan työuralta ja vastaavasti joka ikäluokalle. Olisi mielenkiintoista nähdä, miltä ikäluokkien erot näyttäisivät sitten ja korostuvatko eläkeikää lähestyvät samalla tavalla.
Kiitos hyvästä kommentista! Tuollainen koko menetetyn työuran aikaisen työpanoksen arvon tarkastelu olisi varmaankin johdonmukaisinta perustaa sellaiseen aineistoon, jossa tarkasteltaisiin vain yhtenä vuonna eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Sellainen tarkastelu toisi tosiaan paremmin esille nuorena eläkkeelle jäämisen kustannuksen. Koko tulevan työuran kattavassa laskelmassa olisi mielestäni syytä huomioida myös työkyvyttömyyseläkkeiden päättyminen. Sen lisäksi, että osa työkyvyttömyyseläkeläisistä palaa työelämään, työkyvyttömyyseläkeläisillä on myös selvästi korkeampi kuolleisuus kuin väestöllä keskimäärin.
Nuoriin liittyen on syytä mainita vielä, että moni nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt saa pelkkää Kelan eläkettä, eikä siis sisälly blogissa esitettyyn laskelmaamme.
Kertonekko 8 miljardin gäppi OECD:n taannoiseen laskelmaan (josta kirjoitettu esim. täällä: https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/tilastotietoa-mielenterveydesta/) siitä, että meillä on paljon vähemmän porukkaa (osa)työkyvyttömyyseläkkeellä kuin pitäisi vai mistä..?
Tuo aiemmassa kommentissa mainittu palaamattomuus työelämään antaisi kyllä mielestäni aihetta tarkastella myös kuntoutuksen tuotosta suhteessa panokseen; moni työkyvyttömyyseläkeläinen lie pitkiäkin aikoja ”kuntoutus”tuella ennen lopullista eläkepäätöstä. Kuntoutus sitaateissa siksi, että sitä ei käytännössä tukimuodon nimestä riippumatta ole tarjolla (kuin ehkä harvoille ja valituille).
Miksiköhän isot kuntoutusalan toimijat eivät ole ottaneet vaaria esim. L&T:n ja Kide-säätiön projektista, jossa kuntoutumisprosentti taisi ylittää hyvinkin reippaasti perinteisemmän passiivisuuden (https://lassikko.lt.fi/mielekas-tyo-hanke-loi-uusia-alkuja)?
Kiitos hyvistä huomioista. Ero OECD:n vuoden 2018 laskelmaan mielenterveyden kustannuksista johtuu useasta syystä.
Ensinnäkin, OECD:n laskelma huomioi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden lisäksi myös ne jaksot, joiden aikana mielenterveysongelmista kärsivät saavat joitain muita sosiaalietuuksia. Lisäksi huomioidaan terveydenhuollon kustannuksia, mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa työllisten työpanoksen heikentymistä ja jopa mielenterveyssyistä kuolleiden henkilöiden menetettyä työpanosta. Kyseessä on siis paljon kokonaisvaltaisempi arvio. Toisaalta OECD perustaa arvionsa makrotason dataan ja esimerkiksi menetetyt ansiot on arvioitu mediaanipalkan perusteella. Ainakin työkyvyttömyyseläkeläisten osalta kyseinen tapa johtaa yliarvioon kustannuksista.
Kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkitaan Suomessa mm. ETK:ssa ja Kelassa. Työeläkekuntoutuksen osalta linkkejä tutkimuksiin löytyy sivulta https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tutkimus/tutkittua-tietoa-elaketurvasta/tyokyvyttomyyselakkeet-ja-tyokyky/ otsikon ”Työeläkekuntoutus ja sen vaikuttavuus” alta. Tutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä siitä, että työeläkekuntoutuksella olisi merkittäviä työllisyyttä edistäviä tai työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä ehkäiseviä vaikutuksia ainakaan pitkällä aikavälillä.