Eläkkeiden rahoitus

Niin sanotussa maksuluokkamallissa työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskitaso vaikuttaa suurtyönantajan TyEL-maksun määrään. Esiin nousseisiin huoliin on pyritty vastaamaan sosiaali- ja terveysministeriön 5.12.2023 vahvistamilla muutoksilla. Jatkossa uutena työntekijänä palkattu 55 vuotta täyttänyt henkilö ei aiheuta maksun korotusta, vaikka hän päätyisikin myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Ajattelemme yleensä, että me kaikki Suomessa työskentelevät olemme automaattisesti saman eläkejärjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä. ETK:n tuoreimmassa eläkebarometrissa kolme neljästä vastaajasta piti tätä hyvänä tai melko hyvänä asiana. Mutta kuinka samassa eläkejärjestelmässä me oikeastaan olemme?

Miten sijoitustuotot pitäisi ottaa huomioon eläkemaksua asetettaessa? Ennen kuin ne ovat toteutuneet vai vasta niiden toteuduttua?

Mikä on oikea tapa laskea työkyvyttömyyseläkkeellä olosta aiheutuva kustannus? Hyviä vastauksia on näkökulmasta riippuen monia, mutta ainakin yksi yleinen tapa on selvästi väärin.

Nuorten ja nuorehkojen eläkekeskustelua leimaa usein epäily, mahtaako eläkettä saada lainkaan tai onko eläkeikä jo lähempänä sataa vuotta. Eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää kuitenkin nuorillekin ikäluokille varsin kohtuulliselta.

Julkisessa keskustelussa kutsutaan toisinaan Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmissa käytettyä pitkän aikavälin tuotto-oletusta erheellisesti eläkevarojen tuottovaatimukseksi. Oletus ei ole mikään vaatimus, vaikka onkin kiinnostava verrata, miten työeläkevarojen toteutunut tuotto suhtautuu oletukseen. Tuottoja toki toivotaan, mutta vaaditaanko niitä?

Yksityisen sektorin työeläkevaroja (TyEL) on noin 160 miljardia euroa. Se on yhdeksän kertaa vuosittain maksettavien eläkkeiden määrä. Tässä kirjoituksessa havainnollistan eläkevarojen ja työeläkemaksujen roolia eläkkeiden maksussa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt runsaan kuukauden. Oletettavasti useimpien käsitys Euroopan tulevaisuudesta on mullistunut näiden päivien aikana. Tapahtumien vaikutukset suomalaisiin eläkkeisiin ja niiden rahoitukseen ovat nähtävissä olevien tietojen perusteella verraten vähäisiä. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, kuten olemme viime vuosina saaneet moneen kertaan oppia.

Suomen työeläkevarat olivat syyskuun lopussa noin 245 miljardia euroa. Yksityisen sektorin osuus oli 153 miljardia ja julkisen sektorin 92 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna varoja oli runsaat 44 tuhatta euroa, mutta tämä on ainoastaan rahamäärää havainnollistava konkretisointi. Eläkkeet tai niiden rahoitusvastuu eivät suinkaan jakaudu samansuuruisina siivuina koko väestölle.

Tuoreen tutkimuksen mukaan samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä on yhteydessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) nostopäätöksiin. Ne, joiden vanhempi on kuollut nuorempana, nostavat OVE:a muita aktiivisemmin 61-vuotiaana. Tällä käyttäytymisellä on vaikutus eläkejärjestelmän perusoletukseen, aktuaariseen neutraaliuteen. Miksi ja miten, selviää alta.