Blogit

Eläkeläisten omien kokemusten perusteella hyvä terveys ja puolisolta, sukulaisilta tai tuttavilta saatu apu ovat toimeentuloa helpottavia tekijöitä. Heikko terveydentila sekä kulut asumisesta ja liikkumisesta korostuvat puolestaan toimeentulovaikeuksia aiheuttavina tekijöinä. Eläkeläisten toimeentulo on moniulotteinen kokonaisuus.

Suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin, kun verrataan tilannetta muihin EU-maihin. Eläkkeiden ostovoima on vähän EU-maiden keskiarvoa korkeampi, eläkeikäisten köyhyysriski matalampi, ja eläkeläiset ovat varsin tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vertailussa korostuu kuitenkin suomalaisten yksin asuvien ja 75 vuotta täyttäneiden keskimääräistä heikompi tilanne.

Julkisessa keskustelussa kutsutaan toisinaan Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmissa käytettyä pitkän aikavälin tuotto-oletusta erheellisesti eläkevarojen tuottovaatimukseksi. Oletus ei ole mikään vaatimus, vaikka onkin kiinnostava verrata, miten työeläkevarojen toteutunut tuotto suhtautuu oletukseen. Tuottoja toki toivotaan, mutta vaaditaanko niitä?

Suomenlahden yli liikkuu vuosittain tuhansia työntekijöitä, joiden kohdalla on selvitettävä, missä maassa heidän työskentelynsä tulee vakuuttaa ja minkä maan sosiaaliturvaan he kuuluvat. Eläketurvakeskuksen ja Viron ulkomaantyön vakuuttamisesta vastaavan viranomaisen, Sotsiaalkindlustusametin, välinen yhteistyö on tästä syystä tärkeää.

Yrittäjien eläkevakuuttamien on ollut koko syksyn vilkkaan keskustelun kohteena. Näkökulmia Suomessa käytävään keskusteluun voi hakea länsinaapurista. Ruotsissa yrittäjien sosiaalivakuutusmaksut perustuvat yrityksestä nostettavaan palkkaan ja yrityksen tulokseen. Verolainsäädännöllä on merkittävä rooli yrittäjien ansioeläketurvan muodostumisessa. 

Ruotsissa jokainen työikäinen, jolla on ansiotuloja, on automaattisesti rahastoeläkesäästäjä. Pari vuosikymmentä toiminut järjestelmä on tarjonnut hyviä tuottoja. Nyt järjestelmä on kuitenkin muuttumassa.

Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen korottaa pysyvästi eläkettä. Vain noin puolet suomalaisista tuntee tämän vaikutuksen. Eläkettä nostaa sekä lykkäyskorotus että työstä karttuva eläke. Työeläkkeisiin tehdään ensi vuoden alussa suuri indeksikorotus hintatason nousun vuoksi. Työssä jatkaminen ja eläkkeen lykkääminen korottavat eläkettä lopulta indeksikorotusta enemmän, jos työssä jatkaa riittävän pitkään.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut käsiteltyä hallituksen esityksen yrittäjien eläkelakiin (YEL) tehtävistä täsmennyksistä. Lakiesitys nostatti loppukesästä erityisesti pienyrittäjien keskuudessa huolta ja kritiikkiä.

EU:n sosiaaliturva-asetukset ohjaavat EU-maiden viranomaisia ulkomaantyön vakuuttamisen A1-todistusratkaisuissa. Asetusten säännöt antavat kuitenkin jäsenmaille mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille ja harkinnanvaraa ratkaisuja tehtäessä. Muuttunut maailmantilanne haastaa myös ulkomaan työn säännöksiä sekä lisää erimielisyyksiä maiden välillä.

Yksityisen sektorin työeläkevaroja (TyEL) on noin 160 miljardia euroa. Se on yhdeksän kertaa vuosittain maksettavien eläkkeiden määrä. Tässä kirjoituksessa havainnollistan eläkevarojen ja työeläkemaksujen roolia eläkkeiden maksussa.