Blogit

Suomenlahden yli liikkuu vuosittain tuhansia työntekijöitä, joiden kohdalla on selvitettävä, missä maassa heidän työskentelynsä tulee vakuuttaa ja minkä maan sosiaaliturvaan he kuuluvat. Eläketurvakeskuksen ja Viron ulkomaantyön vakuuttamisesta vastaavan viranomaisen, Sotsiaalkindlustusametin, välinen yhteistyö on tästä syystä tärkeää.

Yrittäjien eläkevakuuttamien on ollut koko syksyn vilkkaan keskustelun kohteena. Näkökulmia Suomessa käytävään keskusteluun voi hakea länsinaapurista. Ruotsissa yrittäjien sosiaalivakuutusmaksut perustuvat yrityksestä nostettavaan palkkaan ja yrityksen tulokseen. Verolainsäädännöllä on merkittävä rooli yrittäjien ansioeläketurvan muodostumisessa. 

Ruotsissa jokainen työikäinen, jolla on ansiotuloja, on automaattisesti rahastoeläkesäästäjä. Pari vuosikymmentä toiminut järjestelmä on tarjonnut hyviä tuottoja. Nyt järjestelmä on kuitenkin muuttumassa.

Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen korottaa pysyvästi eläkettä. Vain noin puolet suomalaisista tuntee tämän vaikutuksen. Eläkettä nostaa sekä lykkäyskorotus että työstä karttuva eläke. Työeläkkeisiin tehdään ensi vuoden alussa suuri indeksikorotus hintatason nousun vuoksi. Työssä jatkaminen ja eläkkeen lykkääminen korottavat eläkettä lopulta indeksikorotusta enemmän, jos työssä jatkaa riittävän pitkään.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut käsiteltyä hallituksen esityksen yrittäjien eläkelakiin (YEL) tehtävistä täsmennyksistä. Lakiesitys nostatti loppukesästä erityisesti pienyrittäjien keskuudessa huolta ja kritiikkiä.

EU:n sosiaaliturva-asetukset ohjaavat EU-maiden viranomaisia ulkomaantyön vakuuttamisen A1-todistusratkaisuissa. Asetusten säännöt antavat kuitenkin jäsenmaille mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille ja harkinnanvaraa ratkaisuja tehtäessä. Muuttunut maailmantilanne haastaa myös ulkomaan työn säännöksiä sekä lisää erimielisyyksiä maiden välillä.

Yksityisen sektorin työeläkevaroja (TyEL) on noin 160 miljardia euroa. Se on yhdeksän kertaa vuosittain maksettavien eläkkeiden määrä. Tässä kirjoituksessa havainnollistan eläkevarojen ja työeläkemaksujen roolia eläkkeiden maksussa.

Sähköinen työeläkeote on ollut pitkään saatavilla työeläkevakuuttajien verkkopalveluissa. Valitettavan paljon on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät käytä työeläkealan verkkopalveluita tai edes tiedä sähköisen työeläkeotteen olemassaolosta.

Miltä tuntuisi eläkejärjestelmä, jossa lakisääteiset eläkemaksut ovat runsas kaksi prosenttia keskipalkasta, mutta keskimääräinen vanhuuseläke on yli 2000 euroa kuukaudessa? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, eikö vain? Tanskassa tällainen yhtälö näyttää kuitenkin ensi silmäyksellä olevan totta.

Ruotsin eläkelainsäädännössä on tapahtunut viime vuosien ja kuukausien aikana useita muutoksia, joilla on väistämättä vaikutusta myös Suomessa asuviin Ruotsissa eläkeoikeutta kartuttaneisiin tai sieltä eläkettä saaviin. Kokosimme keskeiset Ruotsin eläkelainsäädännön muutokset tiiviiseen pakettiin.