Eläkkeiden taso ja eläkkeensaajien toimeentulo

Miehet saavat enemmän kuukausieläkettä mutta naiset elävät pidempään. Kummat siis saavat lopulta enemmän eläkkeitä? Vastausta voidaan hakea jo karttuneista eläkeoikeuksista.

Kokonaiseläkeraportti vuodelle 2023 on julkaistu. Tämän vuoden katsausta tehdessä oli kaksi isoa teemaa, jotka jäivät tekijälle mieleen: sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen aiheuttamat veromuutokset sekä vuodenvaihteen ja kesken vuotta tehdyt indeksikorotukset. Tarkastelen tässä blogissa, miten vuoden 2023 verotus ja indeksikorotukset vaikuttavat eläkkeisiin.

Kolmasosalla vanhuuseläkeläisten kotitalouksista on velkaa, ilmeni syksyllä 2020 tekemässämme kyselytutkimuksessa. Pienituloisille velan takaisinmaksu on usein taloudellinen taakka.

Eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläketaso ei ole reaalisesti noussut 2010-luvun taitteen jälkeen. Tämä poikkeaa aiemmasta kehityksestä, jossa eläkkeelle siirtyneiden eläkkeiden taso on ollut vuosi vuodelta korkeampi.

Eläkeläisten omien kokemusten perusteella hyvä terveys ja puolisolta, sukulaisilta tai tuttavilta saatu apu ovat toimeentuloa helpottavia tekijöitä. Heikko terveydentila sekä kulut asumisesta ja liikkumisesta korostuvat puolestaan toimeentulovaikeuksia aiheuttavina tekijöinä. Eläkeläisten toimeentulo on moniulotteinen kokonaisuus.

Suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin, kun verrataan tilannetta muihin EU-maihin. Eläkkeiden ostovoima on vähän EU-maiden keskiarvoa korkeampi, eläkeikäisten köyhyysriski matalampi, ja eläkeläiset ovat varsin tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vertailussa korostuu kuitenkin suomalaisten yksin asuvien ja 75 vuotta täyttäneiden keskimääräistä heikompi tilanne.

Eläkeikäiset saavat pääosan tuloistaan eläkkeistä, mutta myös työstä, omaisuudesta ja muista etuuksista kertyy tuloja. Kokemus tulojen riittävyydestä riippuu paitsi tulojen määrästä myös tulonlähteestä, osoittaa uusi tutkimuksemme.

Voimakkaan inflaation takia työeläkeindeksi kasvaa vuoden 2023 alussa selvästi enemmän kuin palkkakerroin. Tämän takia vuoden 2022 puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen yli lykkäävä.

Vanhuuseläkeikäisillä tulot ovat usein lähempänä köyhyysrajaa kuin työikäisillä. Lisäksi heidän tulonsa vaihtelevat keskimääräistä vähemmän. Siksi köyhyysrajan muutokset aiheuttavat vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin suurempia muutoksia kuin muilla ikäryhmillä.

Sunnuntaina juhlitaan äitejä ja heidän panostaan lasten, perheen ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Äitiys on voinut tarkoittaa myös työuran ja eläketurvan menetyksiä. Nykyäideillä menetykset voivat olla vähäisempiä, kun perhevapaat kerryttävät eläkettä ja tänä vuonna voimaan tuleva perhevapaauudistus kannustaa jakamaan perhevapaita tasaisemmin isän kanssa.