Blogilistaus

Olen syntynyt 1960-luvulla, joten minulta on jäänyt eläke karttumatta alle 23-vuotiaana tehdystä työstä. Miten tähän nyt pitäisi suhtautua? Asia askarruttaa saamiemme palautteiden mukaan monia muitakin.

Lähdin opiskelemaan vasta katseltuani parin vuoden ajan työelämää koulun jälkeen, ja olin joka kesä kesätöissä 17-vuotiaasta lähtien. Suurin osa näistä töistä ennen vakiintumista työelämään jäi pois tulevasta vanhuuseläkekarttumastani, kuten muillakin paljon ennen vuotta 2005 työuraansa aloittaneilla.

Päätin laskea työeläkeotteeni ja verotodistusteni perusteella karttumatta jääneen eläkkeeni suuruutta. Jos kaikesta alle 23-vuotiaana tekemästäni työstä olisi karttunut eläkettä, summa vastaisi tämänhetkisen vanhuuseläkearvion mukaisesta eläkkeestäni noin kolmea prosenttia. Ei se ihan pieni summa ole, joskaan ei toimeentulon kannalta ehkä ratkaisevakaan.

Ennen nuoruusvuosien työkokemuksella oli vähemmän vaikutusta eläkkeeseen

Kun historiankirjoja tutkii, työsuhteiden tilapäisyys nuorena vaikuttaa olleen yksi ikärajaan vaikuttava syy. Eläkekomitea vuonna 1960 oli alun perin ajatellut eläkettä kartutettavan 30 vuoden aikana 65 vuoden ikään ja vasta sitten, kun työsuhde oli kestänyt vuoden. Näin ollen komitea ei ajatellut nuoruusvuosien lyhytaikaisilla työsuhteilla olevan suurta merkitystä eläketurvan kokonaisuuteen, varsinkin kun eläke perustuisi vakiintuneiden ja todennäköisesti pidempien työsuhteiden viimeisten vuosien ansioihin.

Työntekijäin eläkelain (TEL) voimaantulon aikoihin täysi-ikäisyyden raja oli 21. Eläkekomitean mietintöön pääasiassa pohjautuvan TEL:n lakialoitteen tehneet kansanedustajat ehdottivat loogisesti sitä, vaikka eläkekomitean mielestä 25 vuotta olisi ollut sopiva raja. Näistä sitten eduskunta päätyi kompromissina 23 vuoden ikärajaan. Koska hyväksytyssä laissa täyden eläkkeen kartuttamisajaksi tuli 40 vuotta eläkekomitean ehdottaman 30 vuoden sijaan, enää ei ollutkaan niin paljon marginaalia ansaita täyttä eläkettä alaikärajan jälkeen.

23 vuoden ikäraja säilyi vuoden 2005 uudistukseen asti, ja se oli yksi tiukimmin kiveen hakattuja periaatteita, sillä aika moni muu asia oli työeläkelainsäädännössä jo muuttunut vuosien saatossa ennen sitä.

1990-luvun lopulla Eläketurvakeskuksen työryhmä pohdiskeli ikäraja-asiaa perusteellisesti, ja ehkä sillä oli vaikutuksensa vuoden 2005 uudistukseen. Työeläkelakien sisältö oli muuttunut paljon alkuperäisestä, työelämä oli muuttunut liikkuvammaksi, ja ajatus maksujen ja etuuden paremmasta vastaavuudesta oli noussut pintaan.

Muutoksia ei yleensä tehdä takautuvasti

Eläkejärjestelmän muutoksia ei yleensä tehdä takautuvasti. Siksi ei myöskään alle 23-vuotiaiden karttumia otettu huomioon vuoden 2005 uudistuksessa, kun alaikärajaksi tuli 18, joka aleni vielä 17 vuoteen vuoden 2017 uudistuksessa. Työeläkemaksujen taso on laskettu aikanaan vallinneiden sääntöjen mukaisesti, ja tällaiset takautuvat muutokset korottaisivat merkittävästi maksutasoa.

On kuitenkin toisenlaisiakin esimerkkejä, kuten 1970-luvun historiallinen tasokorotus, jossa kaikkien vielä työelämässä olleiden vakuutettujen karttuneita eläkeoikeuksia korotettiin takautuvasti 50 prosentilla. Myös eläkkeellä jo olevien työeläkkeen vähimmäistasoja korotettiin. Silloin kuitenkin elettiin vielä työeläkelakien teini-ikää, jolloin työeläkemaksun taso oli matala ja tällainen maksunkorotus katsottiin mahdolliseksi tehdä.

Takautuva voimaantulo on myös erittäin hankala toteuttaa, sillä kaikkea tarvittavaa tietoa ei välttämättä ole saatavilla. Laskentasäännöt ovat muuttuneet, eikä vuosikymmenten takaisten sääntöjen mukaisia laskentajärjestelmiäkään ole olemassa.

Jotain hyötyjä saa silti vanhoista säännöistä

Nuorempien eläketurvaan on tullut meihin 1980-luvulla työelämään tulleisiin verrattuna sen verran heikennyksiä, että olemme saaneet korkeammasta karttuman alaikärajasta huolimatta muuta hyötyä vanhoista laskentasäännöistä. Vakituisessa palkkatyössä olevana työsuhteeni vapaakirjattiin vuoden 2004 lopussa (eli päätettiin teknisesti 2005 uudistuksen voimaantuloon).

Ansiokehitykseni siihen asti oli nouseva, joten vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläkkeeni laskettiin näistä työsuhteen viimeisistä parempipalkkaisista ansiovuosista ennen vuotta 2005.

Nykyisiin nuoriin verrattuna kartutin eläkettä selvästi enemmän suhteessa maksutasoon. Tämä johtuu edellä kuvatun laskentasäännön muutoksen lisäksi eläkemaksujen noususta.

Lyhytaikaisten töiden eläkelain eli LEL:n mukaan vakuutetuilla, esimerkiksi rakennustyöntekijöillä, ei tilanne ollut yhtä hyvä. LEL:ssä ei ollut TEL:n loppupalkkaperiaatetta, joten kaikista ansioista kerrytettiin eläkettä kuten nykyisin. LEL:n mukaan vakuutetuille nuoruuden karttumilla olisi varmastikin ollut suurempi merkitys.

Kommentit (13)

  1. Tuo täysi-ikäisyys on mielenkiintoinen käsite. Miten se milloinkin on vaihdellut. Vielä omatkin vanhempani kuuluvat sellaiseen sukupolveen, että sellaisia aikuisten töitä piti alkaa tehdä viimeistään jo kymmenvuotiaana, mistä nykyään teettäjä joutuisi rosikseen ja lapset otetettaisiin huostaan. Ehkä syvällisin totuus löytyy ay-johtaja Vihtori Rantasen toteamuksessa, kun ensimmäisen yleinen työeläkelaki oli säädetty:”Hyvä, että saatiin järjestelmä alkuun, kehitetään sitä sitten paremmaksi.”

  2. .Vaikka vanhuuseläkettä (työeläke) ei alle 23v työansioista (vakuuttamisen piiriin kuuluneet ansiot) karttunut, liittyi vakuutettuihin ansioihin kuitenkin työkyvyttömyysturva. Jos alle 23v olisi tullut työeläkelainsäädännön mukaisesti työkyvyttömäksi ja voimassa olleen (työkyvyttömyyden alkamisvuosi) säännöstön mukaan olisi voitu katsoa jo työelämään kiinnittyneeksi, saattoi tietyin perustein (laissa määritellyt työskentelyaika- ja palkkakertymäperusteet) syntyä oikeus työeläkkeeseen työkyvyttömyyseläkkeenä. Tällöin myös alle 23v ansioilla on ollut vaikutusta.. Eläkkeen määrän laskemisesta (eläkepalkan muodostuminen / prosentillinen karttumisaika) oli laissa erikseen määritelty näitä tilanteita varten. Saamisen edellytyksissä (eli millä työjaksojen ja -ansioiden yhteismäärillä oli ”kiinnittynyt työelämään”) ja määrän laskemisessa oli toki lainsäädännössä muutoksia vuosikymmenten aikana. Tämä toteamus koskien yksityisen sektorin turvaa ja pääasiassa ennen 31.12.2004.

  3. Ikärasismia parhaimmillaan. Samoin kun indeksien kanssa pelaaminen. Kenellehän eläkevarat on sidottu, kun ei niitä maksaneille.

  4. Mihin unohtui alle 3kk työsuhteet. Rakennusalalla tehtiin keikkatöitä alle 3kk työsuhteilla. Näistä keikkatöistä ei tarvinnut maksaa eläketurvamaksuja. Tämäkin selvisi minulle kun aloin peräämään puuttuvia eläkekertymiä.

  5. ”Näin ollen komitea ei ajatellut nuoruusvuosien lyhytaikaisilla työsuhteilla olevan suurta merkitystä eläketurvan kokonaisuuteen, varsinkin kun eläke perustuisi vakiintuneiden ja todennäköisesti pidempien työsuhteiden viimeisten vuosien ansioihin.”
    Näin ajatteli siis päättäjät. He olivat opiskelleet pitkään ja tehneet työtä vain lomien aikana. Meillä vähän koulutetuilla tai työssä oppineilla oli täysin erilainen tilanne: Työhön mentiin 15-17 vuotiaana ja 23 vuotiaana oli ihan kokonaisia työvuosia kertynyt jo 6 – 8 vuotta!
    Meidän ikäluokka on jo kerryttänyt vararahaston pienenevien eläkevakuutusmaksutulojen varalta. Emme suostu maksamaan sitä moneen kertaan!

  6. Oliko tässä enemmän kyseessä sodassa olleiden eläkkeiden maksamisen mahdollistanut ratkaisu.

  7. Tämä tässä mietityttää miten saada kaikki verotettu työeläke ennen 23v töitä tehty 12v vanhasta. Eläkemaksut kumminkin otettu. Olimme ilmaista rahaa työeläkeyhtiöille.

  8. Menikö alle 23 vuotiaana tehdystä työstä eläkemaksut kuitenkin?

  9. Kyllä eläkemaksut otettiin suoraan palkasta, itse olen maksanut eläkemaksuja palkastani 18-vuotiaasta saakka. Naisilla tämä korostuu vielä entisestään, kun moni, itseni mukaan lukien, jäin äitiyslomille kolmesta lapsesta 26-vuotiaana. Olis pitänyt tehdä lapset silloin 18-vuotiaana. Nyt kertymättä jäi 18-23-vuotiaana tehtaassa tehdystä työstä työeläke ja kertymättä jäi myös 5 vuotta kun olin sen jälkeen äitiyslomilla. Että sillai naisia taas koijataan!

  10. Työeläkevakuutusmaksut maksettiin alle 23-vuotiaana tehdystä työstä, koska työntekijä oli vakuutettuna työkyvyttömyyden varalle. Eli jos työntekijä tuli pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi, hänen oli mahdollista hakea ja saada työeläkelaitoksesta työkyvyttömyyseläkettä. Nuorilla tosin työkyvyttömyyseläkkeet olivat ja ovat edelleen harvinaisia. Se, että myös nuorilta on peritty samantasoista työeläkevakuutusmaksua kuin vanhemmilta vaikka vanhuuseläkettä ei olekaan kertynyt, on ollut osaltaan alentamassa työeläkevakuutusmaksun tasoa.

  11. 17vuotiaana ravintolassa (tre seurahuone,) kokin apulaisena. Sit tiiliholvissa kokkina ja väliaikoina linkosuon kahviloissa kokkina yhdenkesän. Mistään ei eläkemaksuja koostunut, vaikka maksettiin?? Millä perusteella ei eläkettä???????????? 5vuotta harakoille…. RYÖSTÖÄ !

  12. Kyä työssäolosta pitää eläkettä kertyä, mutta ei meille kertynyt 17-23vuotiaana. MIKSII????? Tämä pitää korjata tasa-arvon vuoksi. Kukaan ei uskalla asiaan puuttua. Arkadian pellet ovat hanurista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.