Miksi en saa eläkettä alle 23-vuotiaana tekemästäni työstä?
Olen syntynyt 1960-luvulla, joten minulta on jäänyt eläke karttumatta alle 23-vuotiaana tehdystä työstä. Miten tähän nyt pitäisi suhtautua? Asia askarruttaa saamiemme palautteiden mukaan monia muitakin.
Lähdin opiskelemaan vasta katseltuani parin vuoden ajan työelämää koulun jälkeen, ja olin joka kesä kesätöissä 17-vuotiaasta lähtien. Suurin osa näistä töistä ennen vakiintumista työelämään jäi pois tulevasta vanhuuseläkekarttumastani, kuten muillakin paljon ennen vuotta 2005 työuraansa aloittaneilla.
Päätin laskea työeläkeotteeni ja verotodistusteni perusteella karttumatta jääneen eläkkeeni suuruutta. Jos kaikesta alle 23-vuotiaana tekemästäni työstä olisi karttunut eläkettä, summa vastaisi tämänhetkisen vanhuuseläkearvion mukaisesta eläkkeestäni noin kolmea prosenttia. Ei se ihan pieni summa ole, joskaan ei toimeentulon kannalta ehkä ratkaisevakaan.
Ennen nuoruusvuosien työkokemuksella oli vähemmän vaikutusta eläkkeeseen
Kun historiankirjoja tutkii, työsuhteiden tilapäisyys nuorena vaikuttaa olleen yksi ikärajaan vaikuttava syy. Eläkekomitea vuonna 1960 oli alun perin ajatellut eläkettä kartutettavan 30 vuoden aikana 65 vuoden ikään ja vasta sitten, kun työsuhde oli kestänyt vuoden. Näin ollen komitea ei ajatellut nuoruusvuosien lyhytaikaisilla työsuhteilla olevan suurta merkitystä eläketurvan kokonaisuuteen, varsinkin kun eläke perustuisi vakiintuneiden ja todennäköisesti pidempien työsuhteiden viimeisten vuosien ansioihin.
Työntekijäin eläkelain (TEL) voimaantulon aikoihin täysi-ikäisyyden raja oli 21. Eläkekomitean mietintöön pääasiassa pohjautuvan TEL:n lakialoitteen tehneet kansanedustajat ehdottivat loogisesti sitä, vaikka eläkekomitean mielestä 25 vuotta olisi ollut sopiva raja. Näistä sitten eduskunta päätyi kompromissina 23 vuoden ikärajaan. Koska hyväksytyssä laissa täyden eläkkeen kartuttamisajaksi tuli 40 vuotta eläkekomitean ehdottaman 30 vuoden sijaan, enää ei ollutkaan niin paljon marginaalia ansaita täyttä eläkettä alaikärajan jälkeen.
23 vuoden ikäraja säilyi vuoden 2005 uudistukseen asti, ja se oli yksi tiukimmin kiveen hakattuja periaatteita, sillä aika moni muu asia oli työeläkelainsäädännössä jo muuttunut vuosien saatossa ennen sitä.
1990-luvun lopulla Eläketurvakeskuksen työryhmä pohdiskeli ikäraja-asiaa perusteellisesti, ja ehkä sillä oli vaikutuksensa vuoden 2005 uudistukseen. Työeläkelakien sisältö oli muuttunut paljon alkuperäisestä, työelämä oli muuttunut liikkuvammaksi, ja ajatus maksujen ja etuuden paremmasta vastaavuudesta oli noussut pintaan.
Muutoksia ei yleensä tehdä takautuvasti
Eläkejärjestelmän muutoksia ei yleensä tehdä takautuvasti. Siksi ei myöskään alle 23-vuotiaiden karttumia otettu huomioon vuoden 2005 uudistuksessa, kun alaikärajaksi tuli 18, joka aleni vielä 17 vuoteen vuoden 2017 uudistuksessa. Työeläkemaksujen taso on laskettu aikanaan vallinneiden sääntöjen mukaisesti, ja tällaiset takautuvat muutokset korottaisivat merkittävästi maksutasoa.
On kuitenkin toisenlaisiakin esimerkkejä, kuten 1970-luvun historiallinen tasokorotus, jossa kaikkien vielä työelämässä olleiden vakuutettujen karttuneita eläkeoikeuksia korotettiin takautuvasti 50 prosentilla. Myös eläkkeellä jo olevien työeläkkeen vähimmäistasoja korotettiin. Silloin kuitenkin elettiin vielä työeläkelakien teini-ikää, jolloin työeläkemaksun taso oli matala ja tällainen maksunkorotus katsottiin mahdolliseksi tehdä.
Takautuva voimaantulo on myös erittäin hankala toteuttaa, sillä kaikkea tarvittavaa tietoa ei välttämättä ole saatavilla. Laskentasäännöt ovat muuttuneet, eikä vuosikymmenten takaisten sääntöjen mukaisia laskentajärjestelmiäkään ole olemassa.
Jotain hyötyjä saa silti vanhoista säännöistä
Nuorempien eläketurvaan on tullut meihin 1980-luvulla työelämään tulleisiin verrattuna sen verran heikennyksiä, että olemme saaneet korkeammasta karttuman alaikärajasta huolimatta muuta hyötyä vanhoista laskentasäännöistä. Vakituisessa palkkatyössä olevana työsuhteeni vapaakirjattiin vuoden 2004 lopussa (eli päätettiin teknisesti 2005 uudistuksen voimaantuloon).
Ansiokehitykseni siihen asti oli nouseva, joten vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläkkeeni laskettiin näistä työsuhteen viimeisistä parempipalkkaisista ansiovuosista ennen vuotta 2005.
Nykyisiin nuoriin verrattuna kartutin eläkettä selvästi enemmän suhteessa maksutasoon. Tämä johtuu edellä kuvatun laskentasäännön muutoksen lisäksi eläkemaksujen noususta.
Lyhytaikaisten töiden eläkelain eli LEL:n mukaan vakuutetuilla, esimerkiksi rakennustyöntekijöillä, ei tilanne ollut yhtä hyvä. LEL:ssä ei ollut TEL:n loppupalkkaperiaatetta, joten kaikista ansioista kerrytettiin eläkettä kuten nykyisin. LEL:n mukaan vakuutetuille nuoruuden karttumilla olisi varmastikin ollut suurempi merkitys.
Tuo täysi-ikäisyys on mielenkiintoinen käsite. Miten se milloinkin on vaihdellut. Vielä omatkin vanhempani kuuluvat sellaiseen sukupolveen, että sellaisia aikuisten töitä piti alkaa tehdä viimeistään jo kymmenvuotiaana, mistä nykyään teettäjä joutuisi rosikseen ja lapset otetettaisiin huostaan. Ehkä syvällisin totuus löytyy ay-johtaja Vihtori Rantasen toteamuksessa, kun ensimmäisen yleinen työeläkelaki oli säädetty:”Hyvä, että saatiin järjestelmä alkuun, kehitetään sitä sitten paremmaksi.”
.Vaikka vanhuuseläkettä (työeläke) ei alle 23v työansioista (vakuuttamisen piiriin kuuluneet ansiot) karttunut, liittyi vakuutettuihin ansioihin kuitenkin työkyvyttömyysturva. Jos alle 23v olisi tullut työeläkelainsäädännön mukaisesti työkyvyttömäksi ja voimassa olleen (työkyvyttömyyden alkamisvuosi) säännöstön mukaan olisi voitu katsoa jo työelämään kiinnittyneeksi, saattoi tietyin perustein (laissa määritellyt työskentelyaika- ja palkkakertymäperusteet) syntyä oikeus työeläkkeeseen työkyvyttömyyseläkkeenä. Tällöin myös alle 23v ansioilla on ollut vaikutusta.. Eläkkeen määrän laskemisesta (eläkepalkan muodostuminen / prosentillinen karttumisaika) oli laissa erikseen määritelty näitä tilanteita varten. Saamisen edellytyksissä (eli millä työjaksojen ja -ansioiden yhteismäärillä oli ”kiinnittynyt työelämään”) ja määrän laskemisessa oli toki lainsäädännössä muutoksia vuosikymmenten aikana. Tämä toteamus koskien yksityisen sektorin turvaa ja pääasiassa ennen 31.12.2004.
Ikärasismia parhaimmillaan. Samoin kun indeksien kanssa pelaaminen. Kenellehän eläkevarat on sidottu, kun ei niitä maksaneille.
Mihin unohtui alle 3kk työsuhteet. Rakennusalalla tehtiin keikkatöitä alle 3kk työsuhteilla. Näistä keikkatöistä ei tarvinnut maksaa eläketurvamaksuja. Tämäkin selvisi minulle kun aloin peräämään puuttuvia eläkekertymiä.
”Näin ollen komitea ei ajatellut nuoruusvuosien lyhytaikaisilla työsuhteilla olevan suurta merkitystä eläketurvan kokonaisuuteen, varsinkin kun eläke perustuisi vakiintuneiden ja todennäköisesti pidempien työsuhteiden viimeisten vuosien ansioihin.”
Näin ajatteli siis päättäjät. He olivat opiskelleet pitkään ja tehneet työtä vain lomien aikana. Meillä vähän koulutetuilla tai työssä oppineilla oli täysin erilainen tilanne: Työhön mentiin 15-17 vuotiaana ja 23 vuotiaana oli ihan kokonaisia työvuosia kertynyt jo 6 – 8 vuotta!
Meidän ikäluokka on jo kerryttänyt vararahaston pienenevien eläkevakuutusmaksutulojen varalta. Emme suostu maksamaan sitä moneen kertaan!
Oliko tässä enemmän kyseessä sodassa olleiden eläkkeiden maksamisen mahdollistanut ratkaisu.
Tämä tässä mietityttää miten saada kaikki verotettu työeläke ennen 23v töitä tehty 12v vanhasta. Eläkemaksut kumminkin otettu. Olimme ilmaista rahaa työeläkeyhtiöille.
Menikö alle 23 vuotiaana tehdystä työstä eläkemaksut kuitenkin?
Kyllä eläkemaksut otettiin suoraan palkasta, itse olen maksanut eläkemaksuja palkastani 18-vuotiaasta saakka. Naisilla tämä korostuu vielä entisestään, kun moni, itseni mukaan lukien, jäin äitiyslomille kolmesta lapsesta 26-vuotiaana. Olis pitänyt tehdä lapset silloin 18-vuotiaana. Nyt kertymättä jäi 18-23-vuotiaana tehtaassa tehdystä työstä työeläke ja kertymättä jäi myös 5 vuotta kun olin sen jälkeen äitiyslomilla. Että sillai naisia taas koijataan!
Työeläkevakuutusmaksut maksettiin alle 23-vuotiaana tehdystä työstä, koska työntekijä oli vakuutettuna työkyvyttömyyden varalle. Eli jos työntekijä tuli pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi, hänen oli mahdollista hakea ja saada työeläkelaitoksesta työkyvyttömyyseläkettä. Nuorilla tosin työkyvyttömyyseläkkeet olivat ja ovat edelleen harvinaisia. Se, että myös nuorilta on peritty samantasoista työeläkevakuutusmaksua kuin vanhemmilta vaikka vanhuuseläkettä ei olekaan kertynyt, on ollut osaltaan alentamassa työeläkevakuutusmaksun tasoa.
17vuotiaana ravintolassa (tre seurahuone,) kokin apulaisena. Sit tiiliholvissa kokkina ja väliaikoina linkosuon kahviloissa kokkina yhdenkesän. Mistään ei eläkemaksuja koostunut, vaikka maksettiin?? Millä perusteella ei eläkettä???????????? 5vuotta harakoille…. RYÖSTÖÄ !
ahaha
Kyä työssäolosta pitää eläkettä kertyä, mutta ei meille kertynyt 17-23vuotiaana. MIKSII????? Tämä pitää korjata tasa-arvon vuoksi. Kukaan ei uskalla asiaan puuttua. Arkadian pellet ovat hanurista.
Olen syntynyt vuonna 1957 ja siirtynyt eläkkeelle vuonna 2021. Minun ikäluokalleni vuoden 2005 eläkeuudistus oli erityisen epäedullinen. Eläkeikää hilattiin ylöspäin ja eläkkeen karttumista laskettaessa lähtökohdaksi venytettiin koko työuran keskiansio (aiemmin työuran loppupuoli oli määräävä). Meille jäi – toisin kuin nuoremmille ikäluokille – voimaan myös tuo sääntö, että alle 23 vuotiaana tehdystä työstä ei kerry eläkettä. Emme myöskään hyötyneet nuorempia ikäluokkia koskevista parannuksista, joiden mukaan tutkinnoista, vanhempainvapaista ja työttömyysjaksoista kertyy eläkettä. Epäoikeudenmukaiselta tuntui.
kertynyt työeläke okisi pitänyt laskea kokonaisuudessaan niille jotka joutuivat työkyvyttömyyseläkkeelle alle 65v ikäisinä . itse jouduin 58v
iässä työkyvyttömyyseläkkeelle , eläkeyhtiö ilmoitti että tuleva eläkekertymä lasketaan vain 63 vuotiaaksi saakka vsikka eläkeikä oli
65v toimin yrittäjänä 28v , välillä nostin rutkasti maksuja 2v välein
mutta teknistä katkaisua ei ollut tehty lainkaan niinä vuosina , sitten
1992 alkoi lama , työt vähentyi 50% , pyysin alentamaan yel maksua 15%
niin Yrittäjäin Fennia vastasi ettei sellaista alennusta voida tehdä vaan
alennus pitää olla vähintään 30%, niinpä lähetin sinne uuden kirjeen eli
korjauksen jotta alentavat maksua sen 30% , no sitten kun sain eläke-
päätöksen 2006 niin siinä lukee että tekninen katkaisu oli tehty 1993
määrältään -45% eli olivat laskeneet yhteen ne 2 alentamispyyntöäni .
teknistä katkaisua ei voitu tehdä maksua nostaessani mutta se tehtiin
maksun alentaessani , pirullista toimintaa , josta nyt saan kärsiä lopun
ikääni.
Mitä lohdun sanoja olisi meille joille vuonna 2005 tuli 23 vuotta mittariin? Ei tullut eläkekertymää nuoruusvuosilta, mutta eläkeikää on kyllä hilattu ylöspäin. Voisiko uudistuksessa huomioida väliin putoavat ikäluokat
Sama juttu kun hoitoalan pätkätyösuhteet eivät kerryttäneet eläkettä, sijoisuudet katkottinn pieniin määräaikaisuuksiin eikä tajunnut silloin että eläke näistä jää saamatta. Kiitos vaan valtio, saitte ilmaista työtä pilkkahinnalla!
Kyllä on niin hirvittävän epäoikeuden mukaista täytyy sanoa, itse tein jatkuvaa työtä 15 vuotiaasta asti, välillä paljon ylitöitä joista ottivat 50 % veroa ja kaikki näiden vuosien eläketulot varastivat nämä päättäjät. Kovaa on kun jäivät melkein ainoiksi vuosiksi kun lapset, työttömyys sun muut estivät muut mahdollisuudet.
Eikö tästä tosiaankaan voi edes valitusta tehdä?
Itse vuonna 1979 syntynyt menin töihin 1999 heti armejan jälkeen. Tein kovasti töitä ja työeläkevakuutusmaksut otettiin palkasta. Eli kolme vuotta maksoin Työeläkevakuutusmaksuja enkä saanu siitä mitään eläkettä. Menin opiskelemaan vuonna 2002. Sitten Opiskelin ja valmistuin 2005 joten en saanut sitä valmistumis eläkeboonusta jota nykyään saa kun valmistuu (2005 jälkeen). Eli menetin n. 3+1 vuoden eläkekertymät saamattaa mitään verratuna nykyään koska tein töitä ja opiskelin ”väärässä järjestyksessä”.
Aivan törkeetä ettei niitä ennen ennen 23 ikä maksetut työeläkevakuutusmaksut nyt säädösten muutettua ei kerrytetä mulle takautuvasti eläkettä. Mä olen ne maksanut kovalla rahalla omasta palkasta.
Laillistettua ryöstöä,nimet esiin niiltä jotka olivat tämän koijauksen päättämässä ?!!!
Mites menee kun hoitotöissä työnantaja teki 3 viikon työsopimuksia kolmen vuoden ajan? Eli alle 1 kk työsuhteista ei kertynyt minulle eläkettä vaikka ikää oli silloin jo yli 30. Ei hoitajat eikä työnantaja voineet tietää että tuollainen sääntö tulee. 3 vuotta otettu eläkemaksut ja kuka ne eurot sitten saa jos ei työntekijä?? Kylläpä harmittaa
7 ekaa työvuotta ilman kertymää ,repikää siitä päättäjät .
Olen ollut talonmiehenä kaupungin koulussa ja nyt eläkepäätöksessä on .. ei kertynyttä eläkettä vaikka olin 5v talonmiehenä.. lisäksi oli että
.liian pieni palkka summa.. en ymmärä miten voi olla liian pieni palkka summa ettei eläkettä kerry ..