Eläkkeiden taso ja eläkkeensaajien toimeentulo

7.1.2021 Sanna Tenhunen

Eläkevarojen sijoitustoiminta heijastuu suomalaisten luottamukseen eläkejärjestelmää kohtaan

Yksi eläkejärjestelmän rahoituksen ja tulevaisuudennäkymien kulmakivistä muodostuu eläkevarallisuudesta ja sen hoitamisesta. Eläkevarojen sijoitustoimintaan, kuten mihin tahansa sijoituksiin, liittyy kuitenkin riskejä. Ovatko suomalaiset huolissaan näistä riskeistä? Entä kuinka paljon suomalaiset luottavat sijoitustoimintaan ja onko sillä merkitystä eläkejärjestelmää kohtaan koettuun luottamukseen?

21.12.2020 Mikko Kautto

Helposti eläkeläismiljonääriksi?

Kuuntelin hiljan Nordnetin rahapodia eläkejärjestelmästä. Nordnet on osake- ja rahastovälittäjä, ja sen podcastissa tausta ja tulokulma tietysti näkyvät. Jakson argumentti oli lyhyesti tämä: suomalainen eläkejärjestelmä on kallis ja tehoton, maksu 25 prosenttia palkasta menee ”kankkulan kaivoon”, eikä eläkeläinen saa järjestelmästä mitään ulos. Puolta halvemmalla on kuulemma mahdollista saada huomattavasti suurempi eläke kaikille. Käytännön esimerkkinä kerrottiin, että keskituloinen palkansaaja saisi maksut itse sijoittamalla keskimäärin kahden miljoonan euron eläkepotin.

1.12.2020 Susan Kuivalainen

Mummot ja papat eivät vain matkustele ja pelaa golfia – osa vanhuuseläkeikäisistä tarvitsee perustoimeentulotukea

Aiemmin vanhuus tarkoitti elämänvaihetta, jolloin takana oli pitkä ja raskas työura ja edessä elämän ehtoo, usein köyhänä ja muiden elätettävänä. Eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on noussut viime vuosikymmenien aikana, mutta osa vanhuuseläkeläisistä joutuu siitä huolimatta turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Vuonna 2017 toteutettu perustoimeentulotuen Kela-siirto ei ole parantanut näiden ihmisten tilannetta. 

24.11.2020 Noora Järnefelt

Nainen, haluatko saman eläkkeen kuin mies?

Eläkeikään tulevalla naisella on kultainen mahdollisuus korottaa omaa eläkettään. Jo työuran varhaisessa vaiheessa naisen ansiotaso jää tyypillisesti matalammaksi kuin miehellä. Sama asetelma säilyy koko työuran ajan ja myös naiselle karttuva eläke jää sen seurauksena matalammaksi. Ennen eläkkeelle siirtymistä on hyvä hengähtää ja pohtia hetki: Miten eläkkeelle siirtymisen ajoitus vaikuttaa eläkkeeseeni?

19.11.2020 Susan Kuivalainen

Tulevaisuuden eläkepolitiikka alkaa lapsuudesta

Joka seitsemäs nuori (25–29-vuotias) on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä osuus on vieläkin suurempi. Perusasteen varaan jääminen näkyy heikompana tulotasona paitsi työikäisenä myös eläkeaikana. Eläkeläisköyhyyden ehkäisyssä tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota lapsuuteen ja nuoruuteen. Siellä jaetaan avaimet myös tulevaisuuden onnistuneelle eläkepolitiikalle.