Eläketurvan arviointi ja kehittäminen

9.7.2020 Mikko Kautto

Koronakevät ja luottamus eläketurvaan

Olen tämän poikkeuksellisen alkuvuoden aikana miettinyt tulevaisuuden näkymien vaikutusta kansalaisten luottamukseen eläketurvaan. Meillä on tunnetusti pitkän aikavälin rahoitushaasteita matalan syntyvyyden takia. Koronakevät on heikentänyt työllisyys- ja talousnäkymiä. Myös julkisen sektorin kasvava alijäämä, roima velanotto sekä menoleikkaus- ja veronkorotuspuheet ovat voineet nakertaa luottamusta eläketurvaan ja sen näkymiin.

30.1.2020 Heikki Tikanmäki

Miksi eläkelaskelmissa käytetään Tilastokeskuksen väestöennustetta?

Eläketurvakeskus julkaisi 30.1. raportin ”Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen”. Raportissa esitettävien syntyvyysskenaarioiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että nykyinen ennätyksellisen matala syntyvyyden taso (kokonaishedelmällisyysluku 1,35) ei jäisi pysyväksi. Eläkkeiden rahoituksen kannalta skenaariolaskelmat näyttävät siis selvästi optimistisemmilta kuin Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen perustuva eläkelaskelma.

1.10.2019 Jaakko Kiander

Matalan syntyvyyden taustalla olevat syyt on selvitettävä tarkemmin 

Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteensa 30.9. Julkaisussa ovat mukana myös alueelliset ennusteet. Viime vuoden ennusteeseen verrattuna suurin muutos on syntyvyysluvuissa. Tilastokeskus olettaa nyt tämän vuosikymmenen toteutuneen kehityksen perusteella, että keskimääräistä lapsilukua mittaava kokonaishedelmällisyysluku olisi jatkossa vain 1,35. Kyseessä on merkittävä muutos, koska vielä viisi vuotta sitten luvun ajateltiin olevan 1,7. Uuden ennusteen mukaan vuosittain syntyvien lasten …

11.9.2019 Heikki Tikanmäki

Voisiko työeläkkeen indeksikorotus olla euromääräinen?

Työeläkkeen tavoitteena on kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Kansan- ja takuueläkkeiden tarkoituksena on turvata riittävä vähimmäiseläketaso. Eläkkeiden indeksoinnin tarkoituksena on varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen hinta- ja ansiotason muuttuessa. Mitä seuraisi, jos osa indeksikorotuksista kohdistettaisiin euromääräisesti pientä eläkettä saaville sen sijaan, että jokainen saa prosentuaalisesti yhtä suuren korotuksen?

29.3.2019 Jukka Rantala

Uudet eläkelaskelmat antavat aihetta pohdintaan

Eläketurvakeskus julkaisi viime viikolla uusimmat pitkän aikavälin eläkelaskelmansa. Peruslaskelmassa yksityisen sektorin työeläkemaksun (TyEL-maksu) näkymät ovat vakaat noin 30 vuoden ajan, mutta sen jälkeen maksuun kohdistuu tasaisesti kohoava nousupaine. Laskentajakson lopulla eli vajaan 70 vuoden päästä nousupaine olisi jo liki 6 prosenttia palkoista. Kun tarkasteluun otetaan koko työeläkejärjestelmä, kuva rahoitustasapainosta muuttuu. Muuttuneista näkymistä huolimatta julkisen sektorin …