Tutkimusaiheet

  • Eläkeläisten toimeentulo, eläketurvan riittävyys
  • Sukupuolen eläke-erot
  • Kansalaisten näkemykset eläketurvasta ja luottamus eläketurvaan

Esittely

Toimin tutkimusosaston osastopäällikkönä ja vastaan täällä tehtävästä eläketurvan arviointia ja kehittämistä tukevasta tutkimustoiminnasta. Viimeaikainen tutkimustoimintani on käsitellyt eläkeläisten toimeentuloa ja sukupuolten eläke-eroa. Koulutustaustani on sosiaalipolitiikassa, josta väittelin vuonna 2004. Kiinnostuksen kohteena ovat eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät sekä väestön tulo- ja hyvinvointitutkimus. Olen monessa mukana, mm. sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa vuosina 2020–2027.

Käynnissä olevat hankkeet

Tutkimuksessa kartoitetaan kyselyn avulla suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä eläketurvasta, sen luotettavuudesta ja eläkejärjestelmän tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi selvitetään suomalaisten arvioita eläkeajan toimeentulosta sekä taloudellisesta varautumista eläkeaikaan. Tutkimuksessa kartoitetaan myös eläkeasioiden tuntemusta sekä tietämystä vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista ja näkemyksiä niiden mahdollisista vaikutuksista eläkkeelle siirtymiseen.

Tutkimus perustuu kyselyyn, joka lähetetään 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Aineistoon yhdistetään rekisteritietoja. Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf), Dataskyddsbeskrivning (pdf).

Aikataulu: 2019–2021

Tekijät: Sanna Tenhunen, Liisa-Maria Palomäki, Jyri Liukko, Juha Rantala, Susan Kuivalainen

Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Vuosittain toistettava kysely tarjoaa myös mahdollisuuden seurata mielipiteiden, tuntemisen ja luottamuksen mahdollisia muutoksia ja kehityssuuntia.

Eläkebarometri perustuu vuosittain toteutettaviin puhelinhaastatteluihin. Tutkimus toteutetaan haastattelemalla 1 000 Manner-Suomessa asuvaa 17–79-vuotiasta henkilöä vuosittain viiden peräkkäisen vuoden aikana.

Tekijät: Mikko Kautto/Jaakko Kiander, Susan Kuivalainen, Sanna Tenhunen

Aikataulu: 2017–2021

Julkaisut:

Jatkamme uuden ja ajantasaisen tiedon tuottamista eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Toistamme syksyllä 2020 vuonna 2017 toteutetun Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselytutkimuksen. Posti- ja verkkokyselynä toteutettava tutkimus kohdistetaan 55–85-vuotiaille vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisille siten, että osa vastaajista koostuu uusista ja osa edelliseen kyselyyn vastanneista henkilöistä. Tavoitteenamme on tunnistaa entistä paremmin eläkeläisten toimeentulokokemuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä seurata toimeentulokokemusten muutosta eläkeaikana.

Keskitymme analyyseissa keskeisten mittareiden (esim. taloudellinen tyytyväisyys, tavanomaisten ja välttämättömyysmenojen kattaminen, kulutus) raportointiin, mutta tuotamme tietoa myös uusista näkökulmista. Tällaisia ovat esimerkiksi velkaantuminen, varallisuus, puolisoiden väliset taloudelliset suhteet ja työnteon esteet eläkeaikana.

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Anu Polvinen, Liisa-Maria Palomäki, Anniina Kaittila (Turun yliopisto)

Life-course trajectories have become increasingly important for retirement and pensions as recent reforms have strengthened the link between lifetime employment and benefits, introduced measures to lengthen working lives and increased the role of private supplementary pensions. At the same time, life-courses are increasingly fragmented due to diversified and discontinuous employment, family dynamics, and migration. These developments raise concerns about the adequacy of pensions as well as socioeconomic and gender inequalities in old-age income not only for current, but also for future retirees. The articles of this special issue deal with life-course effects on inequalities in retirement and pensions. The collection provides strong empirical and comparative evidence based on micro- and macro-level data from affluent democracies across Europe and the OECD.

Aikataulu: 2019–2021

Tekijät: Kati Kuitto, Susan Kuivalainen, Katja Möhring (University of Mannheim)

Julkaisuja