Elämänlaatu kohenee eläkkeelle siirtymisen jälkeen, vaikka toimeentulon koetaan heikkenevän
Suurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet.
Tutkimuksen mukaan vastikään eläkkeelle siirtyneet kokivat elämänlaatunsa keskimäärin vähintään melko hyväksi ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen se muuttui entistäkin paremmaksi. Etenkin tyytyväisyys vapaa-ajan määrään kasvoi merkittävästi, ja aiempaa useampi arvioi jaksavansa hyvin.
Naiset ja alimman eläkeiän tuntumassa eläköityneet arvioivat elämänlaatunsa ennen eläkkeelle siirtymistä heikommaksi kuin miehet ja vanhempana eläkkeelle siirtyneet. Eläkkeelle jäämisen jälkeen väestöryhmien väliset erot kuitenkin tasoittuivat eli erityisesti naisten ja nuorempana eläköityneiden tilanne parani.
– Eläkkeelle siirtyminen voi kohentaa elämänlaatua erityisesti niillä, jotka ovat kokeneet työn liian kuormittavaksi, joilla on ollut haasteita jaksamisessa tai jotka ovat toivoneet enemmän vapaa-aikaa, erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Palomäen mukaan tutkimus paljastaa, miten moniulotteinen elämänmuutos eläkkeelle jääminen on.
– Eläkkeelle siirryttäessä koetaan sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, mutta kun nämä summataan, kaikkiaan elämänlaatu keskimäärin paranee.
Toimeentulon muutokset pääosin odotetun kaltaisia – silti neljännekselle toimeentulo ennakoitua vaikeampaa
Ennen eläkkeelle siirtymistä peräti 90 prosenttia vastaajista arvioi saaneensa menonsa katetuksi vähintään melko helposti.
Eläkkeelle siirtymisen jälkeen vaikeudet menojen kattamisessa lisääntyivät. Kuitenkin kaksi kolmesta arvioi menojensa hoitamisen edelleen vähintään melko helpoksi. Lähes joka kymmenes puolestaan kertoi, että tavanomaisista menoista suoriutumisessa oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia.
– Vaikka vaikeudet menojen kattamisessa olivat yleisempiä eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin ennen eläkettä, muutokset toimeentulossa olivat pääosin vastaajien odotusten mukaisia. Kuitenkin odotettua vaikeammaksi toimeentulonsa koki joka neljäs vastaaja, ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta kuvaa.
Sosiaalisissa suhteissa ei juuri muutoksia eläkkeelle siirtymisen jälkeen
Vastaajien tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin oli keskimäärin vain hieman heikompaa eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin ennen eläkettä. Hienoinen tyytymättömyyden kasvu liittyy todennäköisesti työpaikan sosiaalisten suhteiden merkitykseen. Aiemmassa tutkimusraportissa kolme neljästä työstä eläkkeelle siirtyneestä kertoi, että eläkettä edeltävän työpaikan sosiaaliset suhteet olivat olleet tärkeitä.
Työurien pidentämiseksi työpaikoilla tulisi kehittää joustoja
Tutkimuksen mukaan myönteiset arviot elämänlaadusta lisääntyivät eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että työelämään saattaa liittyä tekijöitä, joiden vuoksi työuraa ei ehkä haluta jatkaa alinta eläkeikää pidempään.
Kun päätöstä vanhuuseläkkeelle siirtymisestä tehdään, moni todennäköisesti punnitsee elämänlaatuun vaikuttavia muutoksia, kuten vapaa-ajan lisääntyminen ja jaksamisen paraneminen.
– Jotta työurat pitenisivät, erilaisia työelämän joustoja tulisi kehittää ja selvittää, miten niillä voitaisiin tukea eläkeikää lähestyviä työntekijöitä jaksamaan työssä pidempään, Liisa-Maria Palomäki pohtii.
Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.
Tutkimusjulkaisu:
Lue myös kyselyyn perustuvat aiemmat julkaisut:
- Taloudelliset kannustimet vai työolot – mikä saisi jatkamaan työssä pidempään? Kyselytutkimus vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille (Julkari)
- Työnteko vanhuuseläkkeellä – Kyselytutkimus palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle vuosina 2019–2021 siirtyneille (Julkari)
- Työ, terveys ja sosiaaliset suhteet vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustalla – Kyselytutkimus työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille (Julkari)
